4. heinäkuuta 2006

Kuunari

Kuunarista on hankkeen merkittävyyteen nähden ollut huomattavan vähän keskustelua ainakin ryhmien välillä. Esitän tässä oman näkemykseni talosta ja prosessista tähän asti keskustelun pohjaksi. Kirjoitan vain omasta puolestani, eivätkä kantani välttämättä edusta Hyvin enemmistön kantaa.


Villa Kuunari



Kuunari on vanha saaristohuvila hienolla paikalla Jollaksen etelärannalla hieman Hevossalmesta ulospäin (60° 9'28.60"N, 25° 4'6.17"E). Kävin siellä sunnuntaina veneellä ja paikka on luonnossa huomattavasti hienompi kuin valokuvissa, joita olen nähnyt. Arvioisin paikan soveltuvan myös erinomaisesti sille kaavailtuun käyttöön opiskelijoiden kesänviettopaikaksi ja järjestöjen seminaari- ja kokouspaikaksi. Talo on aivan rannassa ja lähimmät naapuritalot n 70 metrin päässä ylärinteessä.


Tarve



Ylioppilaskunnalla on varsin ankea maine jäsenistön keskuudessa. Tästä kertoo edarivaalien kehno äänestysprosentti, äänestäjien pullakahvilahjonnasta huolimatta. Suuri osa ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista on jäsenistön suuntaan näkymätöntä edunvalvontaa ja suoraan jäsenistöä hyödyttävät palvelut kanavoituvat useimmiten järjestöjen kautta. Ylioppilaskuntaa ei käsittääkseni juuri koeta omaksi eikä yhteisölliseksi hyvin kapean ylioppilaspoliitikkopopulaation ulkopuolella.

Ylioppilaskunnan toimintakyvyn kannalta olisi olennaista, että opiskelijoiden omistajuutta, kiinnostusta sen toiminnasta ja kunnan yhteisöllisyyttä voitaisiin kasvattaa. Tämä toisi toisaalta uskottavuutta vaikuttamistyöhön ja toisaalta uusia ihmisiä ja näkökulmia väsyneeseen päätöksentekokoneistoon. Yhteinen jäsenistön vapaasti käytettävä kesäpaikka tuntuu ainakin osakunnilla palvelevan tätä tarkoitusta erinomaisesti. Siitä tuskin lienee haittaa, että paikka on niin lähellä, että sinne voi sotkea fillarilla työpäivän jälkeen. Toisaalta olennaista on myös, että paikka ja sen käyttöoikeus koetaan arvokkaiksi. Tähän hieno saaristohuvila Jollaksessa on omiaan. Paikka tulee entisöidä sen arvoa kunnioittaen, vaikka se merkitsisikin minimiä suurempia kustannuksia.


Kustannuksista



Käsittääkseni järkevin esitetty kustannusarvio on ollut 600 000 e investointia ja noin 40 000 vuodessa juoksevia kustannuksia. Pienempiä lukuja on esitetty ja 600000 perustuu kaupungin remonttisuunnitelmaan, mutta tämä lienee ainoa riittävällä huolella ja asiantuntemuksella valmisteltu esitys (tästäkään ei tosin ole varmuutta, kun sisustus-pihatyöt jakoa tarkempaa erittelyä ei ole esitetty) ja päätös on tehtävä sen pohjalta.

Useissa esityksissä, muun muassa Mikko Kotolan edarilistalle lähettämissä malleissa kassavirroista investointikustannukset ja juoksevat kustannukset lasketaan suoraan yhteen. Tämä saattaa sekoittaa kokonaiskuvaa kustannuksista ja myös hankkeen rahoittamisesta. Toimintatalouden budjetti järjestöpalveluineen voi vastata vain juoksevista menoista. Kiinteistöinvestoinnit tai muut pääomasijoitukset tehdään eri budjetista ja tässä olennaista on loppusumma eikä sen jakautuminen vuosille.


Sijoituskohteena Villa Kuunari lienee erinomainen. Ainoa oikotiellä myynnissä oleva vapaa-ajan asunto Helsingissä on 50m2 mökki Vartiosaaressa puolella miljoonalla eurolla. Kunnostettuna Kuunari lienee pitkälti yli miljoonan arvoinen. Toki lienee epätodennäköistä, että taloa halutaan siinä vaiheessa myydä, ellei jotain aivan katastrofaalista tapahdu.


Menettely



Hyyn menettely Kuunarin osalta on ollut ala-arvoista. Hyyn talous nojaa kiinteistöihin ja meille on jatkuvasti mainostettu Hyyn kiinteistöasiantuntemusta, joka tekee esimerkiksi asiantuntija-arviomme ja arkkitehtuurikilpailun suunnittelijavalinnassa yhtä hyviksi metodeiksi. Nyt haluttiin puolen vuoden varoitusajalla esitys huvilan ostosta ja korjauksesta, eikä sitä ole pystytty tuottamaan. Tätä tosiasiaa ei ole kuitenkaan missään vaiheessa sanottu ääneen, vaan asia on pysynyt hiljaisessa valmistelussa niin, että nyt kun tämän valmistelun laatu paljastuu, mitään ei enää ehditä tehdä. Onneksi meillä on kaupungin kustannuslaskelma, jonka ei pitäisi olla alimitoitettu. Päätös on tehtävissä tämän arvion perusteella.

Salailu projektin yhteydessä on ollut vahingollista ylioppilaskunnan toiminnalle. Hyyn päätöksenteon tulisi strategian mukaan olla avointa, suoraselkäistä ja itsenäistä. Julkisen keskustelun puuttuessa toimintatapoja ei voida arvioida avoimesti ja kriittisesti, ja hankkeen valmistelun kaltainen huono hallinto mahdollistuu.

Onneksi ylioppilaskunnan hallitus on jossain määrin skarpannut viime päivinä ja dumpannut luokattoman salaisuusdogman. Lisäksi Mikon ja Maijan yritys pelastaa mitä pelastettavissa on laskemalla itse kustannuslaskelmia uusiksi, on eleenä sympaattinen. Toisaalta varsinkin kiinteistöpuolella tämä herätysliike olisi saanut alkaa jo silloin, kun asioille olisi vielä voinut jotain tehdä. Nyt yritys legitimoida hallituksen toiminta edariryhmien kautta on tullut aivan liian myöhään.

Hallituksen täytyy tässä tilanteessa tehdä päätös ja kantaa siitä vastuu. Tyypillistä on, että edarin tehtäväksi jää projektin kulujen upottaminen budjettiin jälkikäteen.

Hyyn toimintakulttuuri ennen kaikkea talouspuolella sotii vahvasti avoimen ja vastuullisen toiminnan arvoja vastaan. Ylioppilaskunnan ja yhtymän työnjako on hämärä ja määräytyy osin epäasiallisin perustein. Toimijoiden keskinäinen luottamus tuntuu niin heikolta, että asialliseen kritiikkiin ei ole varaa ilman skandalöösejä seurauksia. On todella surulista, jos nuorisomme parhaimmisto ei kykene tämän parempaan.

Fazit



Villa Kuunari on hieno rakennus ja siitä voisi tulla Hyyn parhaimpia palveluita. On todella ikävää, että näin hieno projekti on saatu vaikuttamaan näin epäilyttävältä, hämärältä ja kalliilta. Menettelytapoihin ja avoimuuteen tulee tulevaisuudessa kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota ja tällaisten mokien jälkeen organisaation toimintaa asian käsittelyssä on voitava arvioida kriittisesti. Tämä on lähtökohtaisesti istuvan hallituksen tehtävä.

Kannatan lämpimästi Villa Kuunarin hankintaa ja asiallista kunnostusta kaupungin kustannuslaskelman loppusumman puitteissa. Toivon, että projektin seuraavissa vaiheissa toimitaan avoimemmin ja tehokkaammin ja että huvilan saattaminen mahdollisimman laajaan käyttöön mahdollisimman ripeästi onnistuu. Olen pahoillani, että ylioppilaskunnan on tehtävä näin hieno päätös näin kamalan prosessin perusteella.


Aurinkoisia päiviä,

Matti