JOKO sittenkin parkkipaikkoja?!

Luulitko, että Leppätalon tilajärjestelyt ovat jo ihan passé? Väärin luulit. Nyt koitti se hetki, kun hankekumppanimme Helsingin kauppakorkeakoulu heittäytyi hankalaksi.

HKKK, joka nykyään on virallisesti lyhyemmin HSE (Helsinki School of Economics), on ilmoittanut tarvitsevansa talosta enemmän tiloja kuin aiemmin oli arvioinut. Näistä luento- ja toimistotilat järjestynevät vielä helposti ja jopa mainiosti – HSE vuokraisi päivittäistavarakaupalle kaavaillun tilan markkinavuokraan ja ilmeisesti myös Domman C-talosta toimistotiloja, joiden ulosvuokraus voisi muutoin olla hankalaa. Mainiota sen sijaan ei ole se, että Leppätaloon tuotava johtamiskoulutuksen ohjelma (JOKO) vaatii tietynlaisia fasiliteetteja: parkkipaikkoja!

Koska eiväthän ne bisnesmiehet koulua käy, elleivät saa käydä mersuillaan ja bemareillaan.

HSE:n mukaan parkkipaikat ovat nyt HYY-yhteistyön jatkamisen 'ehdoton edellytys', ja niitä tarvitaan yhteensä 80 - 120 kappaletta. Kaikki kulut tulisivat tietysti kauppakoulun maksettavaksi, mutta se ei paljon hymyilytä – onhan Leppätalon parkkipaikkojen mahdollisimman pieni määrä ollut meille tärkeä imagoasia ja omalta, vaikka pieneltä, osaltaan keskusta-autoilun vähentämiseen tähtäävä kikka. Jos ei ole paikkaa mihin pysäköidä, ei kannata tulla autolla.

Tontille oltiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan rakentamassa kaavan velvoittama minimimäärä autopaikkoja. Nämä noin 70–75 paikkaa tulevat niin sanottuun ykköskellariin ja niistä osa varataan Domman asukkaille. Loput olisivat joka tapauksessa menneet kauppakorkeakoululle. HYYn käyttöön parkkipaikkoja ei ole ollut tulossa missään vaiheessa.

HSE:n uudet vaatimukset voidaan täyttää vain louhimalla myös kakkoskellariin parkkiruututilaa.

HYY on asiassa pakkotilanteessa. Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että jos jompikumpi yhteistyötahoista, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta tai Helsingin kauppakorkeakoulu, vetäytyy pois hankkeesta, tontin vuokrausprosessi aloitetaan aivan alusta ja pelkälle ajatuksellekin Leppätalosta voidaan sanoa heihei.

Suurin ihmetys tietysti kuuluu, miksi HSE ilmoitti asiasta näin myöhään. Tosissaanko keksivät johtamiskoulutuksen sijoittamisen Leppätaloon vasta nyt?

Tietoylioppilaskunta

HyVi haastaa HYYn hallituksen ja muut edustajistoryhmät ajatustalkoisiin.

Vuoden 2007 budjettiin on tulossa määräraha keskustoimiston Linux-hankkeen edistämiseen. Hanketta on ajettu määrätietoisesti vuosikausia, mutta se on aiemmin tärmännyt moniin käytännön hankaluuksiin. Esteinä on ollut mm. sellaisen tahon löytäminen, joka osaisi sopivaan hintaan tuoda Linux-järjestelmän HYYhyn ja kouluttaa ihmiset käyttämään ohjelmistoa.

HyVi kysyykin nyt HYYn hallitukselta, voisiko HYYhyn perustaa uuden erillisen "tietoyhteiskuntavaliokunnan"? Valiokunnan tehtäväksi tulisi edistää niin ylioppilaskunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin tiedon tuottamista teknisin apuvälinein, ajaa uuden teknologian omaksumista sekä madaltaa teknokynnystä, eli tehdä tekniikan käyttämisestä helpompaa ja ymmärrettävämpää.

Uuden valiokunnan tehtäväksi tulisi myös löytää sellaiset tahot, jotka voisivat viedä Linux-hanketta eteenpäin.

HYYstä voisi tulla Suomen johtava uutta tekniikkaa hyödyntävä ylioppilaskunta, mikäli niin haluaisimme. Opiskelijoidemme keskuudessa on lukemattomia ihmisiä, joilla on teknisen osaamisensa ansiosta paljon annettavaa ylioppilaskunnallemme, muttei kanavaa tuoda taitojaan esille.

HYY voisi ottaa myös mallia Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hankkeesta rakentaa TOKYOlle Wiki-muotoinen sivusto.

Osallistamalla riviopiskelijoita tietoyhteiskuntaprojektiin, saavuttaisimme myös muita ilmiselviä tavoitteita.

Tuokaamme ylioppilaskuntamme yhdessä 2000-luvulle. Miettikäämme yhdessä, miten Linux-hanketta, Wiki-tekniikkaa ja mitä hyvänsä uusia innovaatioita voitaisiin edistää ja hyödyntää HYYssä.

Kultaa Mongoliasta

Ajoimme muutama paiva sitten Antin kanssa pahimman ikina nahneeni luonnonkatastrofin lapi. Pohjois-Mongoliassa on "Golden East Mongolia"-kultakaivosyhtio tuhonnut kilometrien (Antin mukaan 30 km) pituudelta vuorten keskella olevan laakson. Paikka on kuin ydinrajahdyksen jaljilta. Aluetta vartioivat poliisit, koska askettain joukko ihmisia oli osoittanut siella mielta. Meille kerrottiin, etta he olivat laittomia tyolaisia, jotka protestoivat tiukemman vartioinnin takia (eivat enaa paaseet huuhtomaan kultaa salaa), mene ja tieda. Naimme kasan miehia pidetettyina.

Onnistuimme luikahtamaan alueelle mongolialaisten ystaviemme kyydissa. He olivat katkeria, koska yhtio oli saastuttanut heidan kylansa lapi virtaavan joen. Tama kuitenkin hyvaksytaan tyollisyyden takia.

Alueella tuli toivoton olo, miten suojella luontoa nain koyhassa maassa? Kuulimme kuitenkin, etta yhtion omistajista suuri osa on saksalaisia, joilla varmasti on varaa huomioida muitakin nakokohtia kuin dollarien virran. Taytyy ottaa asiasta tarkemmin selvaa!
Yritamme loytaa Ulaan Baatarista paikallisen vihrean puolueen toimiston (Nogoonoi nam tms.)

Kultaterveiset