Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki. Näytä kaikki tekstit

20. marraskuuta 2007

Hämäyskö todella keskustatunnelin paras perustelu?


Keskustatunneli on navakassa vastatuulessa. Asenteet ovat muuttuneet torjuviksi, kustannukset karanneet taivaalle ja HKL kehittäisi mieluummin joukkoliikennettä. Jotta hanke ei kariutuisi helsinkiläisten vastustukseen, takamus autonpenkissä kiinni syntyneet puuhajussit vaihtoivat taktiikkaansa: vaaditaan mahdollisimman äänekkäästi lisää autoja keskustaan!

Oikeasti kyse on savuverhosta. Luopumalla myöhemmin tästä pähkähullusta vaateesta, saadaan todellinen tavoite, keskustatunneli, näyttämään pienemmältä pahalta. Vanha altavastaajan viisaus on, että tukalassa tilanteessa pitää vaatia paljon enemmän kuin oikeasti tavoitellaan. Kovat vaatimukset saavat alkuperäisen tavoitteen näyttämään hyvältä kompromissilta.

Syötti nielaistiin ja tunnelin puuhamiehet hierovat tyytyväisinä käsiään. Kaupunginjohtajan puheet autoilun helpottamisesta tuomittiin harkitsemattomiksi Helsingin Sanomien pääkirjoitusta myöten (HS 17.11.) – johtopäätös: autot maan alle.

Samalla tunnelinkaivajat puhuvat yli 500 miljoonan euron hankkeesta vähäisenä "varauksena asemakaavaan". Tämän "varaus" on tosiasiassa itse asemakaava. Sellainen laaditaan maankäytön yksityiskohtaista suunnittelua varten, ei huvin vuoksi.

Opittiinko Musiikkitalon suhmuroinnista mitään? Mikäli keskustatunnelin mahdollistava asemakaava hyväksytään, hanke myös toteutetaan. Kaavasta annetut muistutukset ovat parhaillaan lautakunnissa lausuntokierroksella, joka päättyy joulukuun alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaa tammi-helmikuun vaihteessa. Tämän jälkeen kaupunginhallitus ottaa asiaan kantaa, jonka jälkeen valtuusto tekee asemakaavasta päätöksen.

Asukkaat eivät kaipaa lisää autoja Helsinkiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskustatunneli on 1950-luvulla syntyneiden isokenkäisten pakkomielle, jolla he haluavat jättää erittäin konkreettisen puumerkkinsä Helsinkiin.

Autot ovat olennainen osa kaupunkielämää, mutta 2000-luvun kaupunkia tulee kehittää ihmisten ehdoilla. Keskustasta saadaan vetovoimainen korkeatasoisilla kävely- ja ostoskaduilla. Niitä saadaan, kunhan suunnittelun lähtökohdaksi otetaan vihdoin kävelykeskusta – ei keskustatunnelia.

21. syyskuuta 2006

Autoton keskusta on mahdollinen!

9. syyskuuta kuluvaa vuotta poliisi eristi Helsingin keskustan. Kansalaiset huomasivat, kuinka mukava kaupunki Helsinki on ilman kaahaavia takseja ja eksyneiden turistien autoja.

Minua on jo vuosikausia jurppinut väärin pysäköidyt autot ja niiden ylimieliset kuljettajat. Ne tukkivat jalkakäytävän, jolloin jalankulkija joutuu väistämään ajoradan kautta niitä. Valitettavasti kaikilla liikenteenkäyttäjillä ei ole mahdollisuus tähän, vaan lastenvaunuilla ja etenkin pyörätuolilla liikkuessa on moinen este vähintään harmittava ja mikä valitettavinta – jokapäiväinen. Autoilijoiden asenteissa on parantamisen varaa. Yhdellä autolla voi aiheuttaa kohtuutonta haittaa, kuten kuoleman. En silti hyväksy jalankulkijoiden piittaamattomuutta, joka kylvää muissa liikenteenkäyttäjissä epäuskoa liikennesääntöjen noudattamisen tarpeellisuudesta. Olisi siis aika elää tässä Itämeren Helmessämme toisiamme arvostaen.


Yksityisautoilun sijasta tulisi panostaa joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenteellä pystytään siirtämään sananmukaisesti suuria joukkoja paikasta toiseen. Yksityisautoilulla pystytään siirtämään yksityinen auto paikasta toiseen. Helsingin kaltaisessa ahtaassa niemessä autoilu ei ole kestävä vaihtoehto. Keskustatunneli on turmiollinen esitys siirtää ruuhkat tunnelin molempiin päätyihin... hetkinen, siellähän ne ovat jo nyt! Kaupunginsuunnittelun täytyy lähteä joukkoliikenteen täyspainoisesta toteutttamismahdollisuudesta, ei "jokaisella asukkaalla on auto" -ajattelusta. Maailmaan ei mahdu niin paljon autoja.

Jos on pakko käyttää omaa autoa, voi sen tehdä kunhan muistaa autoilijan kululistan: auton osto, vakuutus, huolto, katsastus, polttoaine, pysäköintimaksut, pysäköintisakot, kuolemantuottamus, ruuhkamaksut jne. Autoilu ei siis ole kannattavaa myöskään taloudellisesti, eikä tule sitä koskaan olemaan.

Keskustatunnelin suunnitteluun on turhaan haaskattu yhteiskunnan varoja. Asemakaavaluonnos esitellään keskustelutilaisuuksissa
  • tiistaina 26.9. kello 18–20 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3 sekä
  • tiistaina 3.10. klo 18–20 Kaisaniemen ala-asteen koululla, Puutarhakatu 1.
Mennään sinne esittämään pari kiperää kysymystä. Minua ainakin kiinnostaa, mitä kaikkea jyrätään tunnelin liittymien alta, ja kuinka paljon autoilu lisääntyy Helsingissä tunnelin takia. Lisäksi haluaisin tietää, mitä samalla rahalla voisi tehdä joukkoliikenteen parantamiseksi.

Autottomana päivänä 21.9. eli jo huomenna pääsemme kokemaan, mitä autoton keskusta tuo tullessaan. Se tuo muun muassa rauhallisuuden kaupungin hektiseen rytmiin. Joukkoliikenne toimii saumattomasti, kun liikennesääntöjä osaamattomat ja kanssaliikkujiaan kunnioittamattomat autoilijat eivät tuki katuja. Otetaan tila haltuun ja nautitaan lajikumppaniemme seurasta! ”Peltilehmiin” kiintyvät vain emotionaalisesti vinksahtaneet.

29. huhtikuuta 2006

Kevätunelmia

Odotellessa, että Helsingin kadut puhdistetaan talven hiekasta, mieleen herää keväisiä unelmia kävelykeskustasta, jota emme kuulemma voi saada, koska sellaista ei mahdu ahtaaseen Helsinkiin (HS 4.4.2006).

Joidenkin arvioiden mukaan Helsingin kävelykeskusta on nimittäin kutakuinkin valmis, kun Keskuskatu muuttuu kävelykaduksi vuonna 2009. Sen jälkeen, mikäli asia autopuolueesta ja vaihtoehdottomuustaudista kärsivistä kaupungin johtavista virkamiehistä riippuu, kävelyaluetta laajennetaan enää vaihto- eli lehmänkaupoin: 334 miljoonan euron keskustatunneli meille, teille leveämpi jalkakäytävä Pohjoisesplanadille (ehkä). Kompromissina kaikille Kaivokadusta voidaan mahdollisesti tehdä joukkoliikennekatu, jos keskustatunneli rakennetaan. Sen enempää kävelytilaa ei Helsinkiin ole 2010-luvullakaan luvassa. Hurraa, se siitä ”laajasta kävelykeskustasta” (Wikipedia 29.4.2006).

Ylipäätään keskustatunnelin rakentamista ei voida perustella sillä, että se mahdollistaisi kävelykeskustan laajentamista. Jos väylä rakennetaan, on älyllisesti epärehellistä väittää, että 334 miljoonan euron investointia tehtäisiin muusta syystä, kuin siksi, että autoilusta halutaan tehdä Helsingissä entistä helpompaa.

Sen sijaan Yliopistonkadun sulkeminen yli vuodeksi autoilta – ja käytännössä myös kevyeltä liikenteeltä – on osoittanut, että kävelykeskustan laajentaminen ja autojen sujuvan kulun takaaminen eivät ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita. Vastakkain ovat tosiasiassa virkamiesten luutuneet asenteet ja vähäautoiseen kaupunkilaiseen elämänmuotoon uskovien kaduntallaajien vaikutusmahdollisuudet.

Helsinkiläinen kunnallisdemokratia on huonoissa kantimissa, mikäli kuntapäättäjät uskovat sokeasti asioiden valmistelusta vastaavia virkamiehiä, jotka toitottavat kerta toisensa jälkeen, että kävelykeskusta on loistava tavoite, mutta käytännössä sitä on mahdoton toteuttaa. Keskustan kävelyaluetta voidaan helposti laajentaa tekemättä hallaa liike-elämälle tai vaikeuttamatta autoilua kohtuuttomasti. Sulkemalla Yliopistonkadun pysyvästi autoilta – kuten nyt on – kaupunki rauhoittaisi keskustakampuksen jalankulkualueeksi. Samalla Mikonkadun kävelyaluetta pitäisi jatkaa Yliopistonkadulta Kaisaniemenkadulle asti.

Autot löytävät aina itselleen korvaavan reitin. Opiskelijoiden soisi sen sijaan saavan kulkea Porthanian remontin valmistuttua vastedes sujuvasti yliopiston rakennusten välillä joutumatta alituisesti väistelemään laiskoja keski-ikäisiä miehiä, joiden mielestä 334 miljoonaa euroa on pikkusumma oman ”liikkumisensa” helpottamiseksi.

Hyvää vappua myös keski-ikäisille miehille.