Soihtukulkueen varhaisempi merkitys

Näin joulukuun viimeisten päivien kunniaksi pieni katsaus joululukemistooni. Siihen kuului muun muassa Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, jonka jouluspesiaalissa keskityttiin ihan muihin juttuihin kuin atooppiseen ekseemaan, neurosyfilikseen tai naisten inkontinenssiin. Numerossa tarkasteltiin joulunviettoa eksegetiikan näkökulmasta, puhuttiin lahjojen antamisen ja saamisen kulttuurihistoriasta sekä pohdittiin Mozartin elämää ja kuolemaa. Lehdessä oli myös mielenkiintoinen juttu joulupukista.

Tuomas Heikkilän artikkelissa Joulun odotetuin vieras selvitettiin joulupukin kantaisän, pyhän Nicolauksen legendaa. Piispa Nicolaus eli kertomusten mukaan 200-300 luvulla Turkin alueella ja olleen tunnettu lahjojen antamisestaan, ihmeteoistaan sekä suuresta hurskaudestaan, mikä pisti hänet paastoamaan jo imeväisenä aina keskiviikkoisin ja perjantaisin.

No mutta, miten tämä liittyy ylioppilaskuntammekin harjoittamaan soihtukulkueperinteeseen?

Piispa Nicolaus oli myös erityisesti koululaisten ja opiskelijoiden suojelupyhimys. Keskiaikaisen tarinan mukaan kolme työtä etsinyttä opiskelijaa joutui teurastajan vangiksi. Teurastaja halusi tehdä nuorukaisista makkaraa ja paloitteli poloiset. Apuun kuitenkin kiiruhti pyhä Nicolaus, joka herätti heidät henkiin ja pelasti makkaratehtaalta.

Legendan mukaan pyhä Nicolaus kuoli joulukuun kuudentena päivänä. Jo tuolloin keskiajalla päivää juhlittiin riehakkaasti muun muassa opiskelijoiden soihtukulkuein. Traditio on siis paljon vanhempi kuin Suomen itsenäisyyspäivä, joka sattuu myös olemaan joulukuun kuudes.

Helsingissä ensimmäinen soihtukulkue järjestettiin kuitenkin vasta Mannerheimin kuolinvuonna 1951.

Ahneutta edustajistossa

Seuraavassa edustajiston kokouksessa kuumaksi perunaksi nousevat mm. poliittisten opiskelijajärjestöjen toiminta-avustukset.

Jos tukia jaettaessa vertailukohdaksi otetaan ainejärjestöt ja niiden toiminnan aktiivisuus, kuten Jouni Sirén perusteluissaan HYALin blogissa tekee, niin mihin Osakuntien vaaliunionin ja ainejärjestöjä poliittisesti edustavan Ainejärjestöjen liiton HYYltä saamat usean tuhannen euron avustukset perustuvat? Miksi ne saisivat ylipäänsä tukea toiminnalleen, jos avustuksia mitattaisiin puhtaasti järjestöjen toiminnalla?

Jos vertailukohdaksi taas otetaan pelkkä vaalitulos, kuten Mikko Kotola HYYn hallitukselle tekemässään esityksessä teki, mihin unohdettiin poliittisten järjestöjen päivittäinen toiminta, jota varten järjestöt ovat ensisijaisesti ylipäätään olemassa?

Ongelman ydin onkin, että edustajiston yhdeksästä poliittisesta ryhmästä neljä "ei-poliittista" ryhmää harjoittaa poliittista toimintaa vain edustajiston puitteissa, kun taas avoimen poliittinen viisikko toimii laajalti myös edustajiston ulkopuolella. Jälkimmäiset ovat ainoa foorumi, jossa opiskelijat voivat ylioppilaskunnan puitteissa osallistua politiikkaan ja harjoitella yhteiskunnallista vaikuttamista. Tämä on syy, miksi poliittisia opiskelijajärjestöjä edes on. Avoimen poliittiset järjestöt kanavoivat saamaansa avustusta päivittäiseen toimintaansa, kun taas ”ei-poliittiset” ryhmät käyttävät avustuksensa lähes yksinomaan HYYn vaaleihin.

HYALin Topi Haarlaan mukaan HYYn vaalien ja niitä edeltävän ehdokasasettelun on oltava kestoltaan mahdollisimman lyhyitä, jottei ylioppilaskunnan jäsenille synny kuvaa, että ylioppilaskunnan toiminta olisi pelkkiä vaaleja. Viiden poliittisen järjestön toiminnan kannalta onkin olennaisen tärkeää, ettei apoliittinen nelikko kuvittele poliittisen opiskelijajärjestötoiminnan olevan pelkkää vaalityötä.

Miten viiden avoimen poliittisen järjestön toiminta, joka on juuri pääasiassa vaalien ulkopuolista puuhaamista, pitäisi rahoittaa puhtaasti vaalituloksen perusteella määräytyvällä avustusrahalla, jos vain vaaleihin tukensa keskittävä nelikko voi käyttää koko avustuksensa pelkkiin vaaleihin?

HYYn Vihreät eivät saa senttiäkään avustusta HYYn ulkopuolelta, joten vaalien ulkopuolisen toiminnan pyörittämiseksi tarvitsemme HYYn järjestöapua. HYYn Vihreät eivät menetä tai hyödy ehdotetussa mallissa mitään, me tavoittelemme oikeudenmukaisuutta. Koko tukijärjestelmän on tarkoitus taata järjestöjen mahdollisimman tasapuolinen kohtelu.

Lisäys 3.12.2006 klo 22:30:

Harkitsemme Jounin rakentavan ehdotuksen mukaisesti kompromissiratkaisun esittelemistä. Kiitos nopeasta vastaantulosta ainejärjestöille. Koitetaan välttää kaivautumista liian syvälle poteroihimme (täälläkin päin).