Väliraportti vuoden viimeisestä edustajiston kokouksesta

Hallituksen kyselytunnilla kysyttiin, mitä Uuden yliopistotalon langattomalle verkkohankkeelle kuuluu. Hallituksen puheenjohtaja Katariina Styrman kertoi verkon rakentamisesta vastaavan Uni-IT:n testanneen tekniikkaa ja yllätyksettömästi havainneen, ettei yksi tukiasema kerrosta kohti riitä.

Uni-IT on luvannut hoitaa asian vielä vuoden 2007 aikana kuntoon. Toivottavasti antenneja ei tarvitse tulla jouluna säätämään ja langaton verkko on heti vuoden 2008 alusta alkaen käytössä. Seuraavaksi keskitymmekin Vanhan ylioppilastalon langattoman verkon parantamiseen.

Lisäksi Styrmanin mukaan hallituksen lentomatkojen ympäristölisän tarkka summa selviää tällä viikolla ja sen suuruudesta tiedotetaan edustajiston sähköpostilistalla. Rahoilla on päätetty tukea WWF:n ilmastoprojektia.

Kolmannelle kaudelle ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi valittiin ilman äänestystä FM Walter Rydman. Tiukan kolmikierroksisen äänestyksen tuloksena ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin VTM, Fil. yo Laura Rissanen ja neljännellä äänestyksellä MMM Kaarina Huhtinen.

Budjettia alettiin käsitellä, kun edustajiston kokous oli kestänyt kyselytuokioineen kolme tuntia. Tässä vaiheessa jouduin poistumaan kokouksesta ja luovutin viestikapulan eteenpäin. Tunteita herättäviä puheenvuoroja ja esityksiä on epäilemättä odotettavissa.

HYYn Vihreille vahva rooli ViNOssa

Liittokokous hyväksyi vuoden 2008 toimintasuunnitelman sunnuntaiaamuna harvinaisen jouhevasti. Monista aiemmista liittareista poiketen pitkältä äänestysrumbalta vältyttiin, vaikka alkuperäiseen versioon tuli kuutisenkymmentä parannusehdotusta. Tästä kiitos muutosehdotusten tekijöille ja toimintasuunnitelmaa suurta salia varten ansiokkaasti käsitelleelle työryhmälle ja sen pätevälle puheenjohtajalle.

Puheenjohtajavaali suoritettiin käsiä hiostavan jännittävästi näyttämällä äänten laskennan edetessä tuloksen kehittymistä samanaikaisesti valkokankaalla. Kutkuttavan kolmikierroksisen äänestyksen jälkeen ViNOn puheenjohtajiksi valittiin hyviläinen Laura Nordström (26) ja Helsingin Vihreiden Nuorten entinen puheenjohtaja Heikki Korpela (28).

Hyviläisistä hallitukseen nousivat Markus Koljonen (26) ja Terhi Niinimäki (23). Opiskelijavaltuuskuntaa luotsaa Laura. Jäseniksi valittiin hyviläisistä Erkki Perälä (25) ja Markus. Pääsihteeriksi valittiin lauantaina yksimielisesti niinikään hyviläinen Jehki Härkonen (23).

Henkilövalintojen myötä HYYn Vihreiden vahva panos ViNOn kehittämiseksi jatkuu entistä voimakkaammin. Liittokokouksen päätöksen mukaisesti valitsemme ensi vuonna itsellemme myös kummijärjestön, jonka toimintaa tuemme.

Samanaikaisesti HYYn Vihreät jatkanevat keskustelua omasta roolistaan puoluepoliittisesti sitoutumattomana järjestönä, joka on puolueen opiskelijajärjestön muttei puolueen jäsen. Millaisia ristiriitoja vahva rooli ViNOssa ja toisaalta puoluepoliittinen sitoutumattomuus aiheuttavat HyVin ja sen jäsenten identiteetille?

Kuulumisia ViNOn liittokokoksesta

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton liittokokous alkoi tänään Vantaan Korsossa kiitettävän korkeatasoisella poliittisella keskustelulla.

Väistyvä puheenjohtaja Tapio Laakso kiinnitti puheessaan huomiota poliittiseen retoriikkaan. On hullunkurista, kuinka vihreät monesti leimataan todellisuudesta vieraantuneiksi idealisteiksi, kun taas "vastapuoli", ns. "savupiipun halaajat", nauttivat keinotekoisesta, kovien arvojen suomasta uskottavuudesta.

Mielikuva vihreistä hippeilevinä hörhöinä istuu lujassa, ja tämän käsityksen murtaminen on kova haaste kaikille vihreille toimijoille. Tehtävää ei helpota, että itse usein tahtomattamme vahvistamme toimillamme tätä vaikutelmaa jo siksikin, että pukeutumisestamme lähtien pyrimme samanaikaisesti uudistamaan pölyttynyttä poliittista kulttuuria.

Julkisen keskustelun kääntäminen suopeaksi ajamillemme asioille on usein vaikeaa, koska vastassa ovat voimakkaat taloudelliset ja poliittiset eturyhmät, joiden näkemyksiä niin valtaväestö kuin -mediakin ovat taipuvaisempia kuuntelemaan kuin haastajan roolista ponnistavia vihreitä.

Hyvä esimerkki on keskustelu ilmastonmuutoksesta. Kesti todella pitkään, ennen kuin puheet fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista haitoista otettiin niin vakavasti, että ne nousivat poliittiseen valtavirtaan.

Puheenjohtajaksi pyrkivä Kerttu Hakala sivusi samaa asiaa puheessaan konservatiivisuudesta ja konsensushakuisesta politiikasta. Mistä johtuu, että vihreitä pidetään radikaaleina? Eikö juuri konservatiivinen suhtautuminen vaikkapa ilmastoasioihin tai vähemmistöjen oikeuksiin ole "ääriliikehdintää"?

Institutionaalinen valta on lähtökohtaisesti konservatiivista, eikä pyri muuttamaan asioita, vaan pitämään ne ennallaan – valitettavasti myös haitallisiksi todetut vakiintuneet käytännöt.

Vihreiden pitää työskennellä hartiavoimin profiloituakseen entistä voimakkaammin myönteiseksi, vakavastiotettavaksi muutosvoimaksi!

Liittokokous jatkuu sunnuntaina 9.12. Tunnelmaan pääsee mukaan myös verkossa.

Kuluttamisesta ja ehkä vähän politiikastakin

Viime perjantaina vietetty Älä osta mitään päivä sujui osaltamme loistavasti. Pystytimme tavaranvaihtopöydän Porthanian aulaan ja vaihdettavaa tuli laatikkokaupalla.

Tempauksemme ideana oli luonnollisesti muistuttaa ihmisiä, että ehjiä tavaroita ei kannata heittää roskiin, vaan toimittaa ne uuteen käyttöön ja säästää siten luonnonvaroja. Pöydällämme tavaraa sai vaihtaa, jättää ja noutaa vapaasti. Tarkoituksemme ei ollut pestä ihmisten kolkuttavia omatuntoja, vaan herättää keskustelua kulutuskulttuurimme oheisvaikutuksista.

Tavaranvaihdolla ei tietenkään ratkaista kaikkia kertakäyttökulttuurin ongelmia eikä ÄOM-päivän tarkoitus ole vähentää turhaa kulutusta vain jättämällä ostosten tekemistä yhtenä päivänä vuodessa tai siirtämällä shoppailua muille päiville. Sen sijaan ihmisiä kannustetaan reflektoimaan itse omia valintojaan.

Mielestäni tässä suhteessa tapahtumapäivän järjestäjillä olisi miettimisen paikka: meneekö sanoma perille parhaalla mahdollisella tavalla, kun se tulkitaan helposti kaiken kuluttamisen julistamiseksi yksiselitteisesti vääräksi? Pystyisikö sanomaa teroittaamaan jotenkin, niin että ihmiset alkaisivat elää Osta harkiten -elämää Älä osta mitään -päivän sijaan?

***

Teemapäivä siivitti hyvää keskustelua politiikan ja talouden rajoista. Mitä ne ovat? Mikä tekee politiikasta "politiikkaa" (eli "tylsää" päivänpolitiikkaa) ja taloudesta "taloutta" (eli kiinnostavia raha-asioita)? Eikö juuri talouden pitänyt olla arvovapaata aluetta, koska rahalla "ei" ole muita arvoja kuin numerot?

Miksi kirjoitukset jaetaan lehdissä eri osastoille siten, että politiikan sivuilla käsitellään puunmakuisia arkiasioita, kun taas todelliset poliittiset arvokysymykset päätyvät usein juuri taloussivuille? Eivätkö poliittiset kysymykset muka ole poliittisia, jos ne ovat "talousasioita"? Miksi Suomen suurimmassa lehdessä ei ole joka päivä omaa politiikan osaansa, vaan useimmiten tämän viran täyttäminen on jätetty kotimaan osalle?

Katsaus muutaman kuluneen päivän Helsingin Sanomiin osoittaa, mistä on kyse:

Torstai 29.11.2007

• Kotimaa: Kansanedustajat pöllyttivät EU-viraston väen etuja
• Talous: Tutkija: Biopolttoaineet aiheuttavat enemmän haittoja kuin hyötyjä

Perjantai 30.11.2007

• Kotimaa: Sosiaalidemokraatit taipuivat tukemaan hallituksen esittämää autoveromallia
• Talous: Raskas teollisuus rusikoi jälleen EU:n päästökauppajärjestelmää

Lauantai 1.12.2007

• Kotimaa: Vielä kerran, Tanja
• Talous: Työryhmä jätti kannan auki kaupan aukioloihin

Sunnuntai 2.12.2007

• Kotimaa: Mikko Mäenpää, lakkokenraali
• Talous: Lapset ja mainonta suuressa maailmassa

Maanantai 3.12.2007

• Kotimaa: Ilmastoneuvottelijoiden urakka alkaa Balilla
• Talous: Superkapitalismi siirsi vallan kansalta sijoittajille ja kuluttajalle

Miten maailmasta tuli tällainen? Siitä ei koskaan "tullut" yhtään minkäänlaista, vaan siitä tehdään sellainen kuin halutaan joka päivä yhä uudelleen. Medialla on yllättävän suuri rooli todellisuuden tekemisessä. Olisi hienoa, jos toimittajatkin sisäistäisivät tämän. Eli siis myöntäisivät sen ääneen.

Miksei politiikka siis "kiinnosta ketään"? No, ketä kiinnostaisivatkaan kaupan aukiolokysymykset lukemattomine heijastusvaikutuksineen niin kaupunkirakenteen hajautumiseen, opiskelijoiden ja muiden pätkätyöntekijöiden ansioiden kehitykseen kuin perheiden yhdessäoloonkin – kun rajallisesta ajastamme ja huomiostamme kilpailee Tanja. Siksi talous ja työryhmät tekevät usein poliittiset valinnat puolestamme, ihan "ilmaiseksi".