Eilisessä (12.4.) edustajiston kokouksessa HYYn hallitus yritti turhaan perustella edustajistolle yritystään korottaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua 18 euroon syyslukukaudella 2008. Edustajisto hyväksyi jäsenmaksuksi 17,35 euroa valmisteluvaliokunnan esityksen mukaisesti.
Hallituksen esitys oli ristiriidassa niin edustajiston aiemman päätöksen kuin talousvaliokunnan 26.3. tekemän esityksen kanssa. Siksi valmisteluvaliokunta epäsi 11.4. hallituksen korotusyrityksen. HYYn Vihreät eivät voi kuin hämmästellä hallituksen alituista halua olla korottamassa HYYn jäsenmaksua. Paineita alkaa olla pikemminkin perustella nykyisen jäsenmaksun tasoa.
Summia tärkeämpää on kuitenkin periaate, että hallitus mitoittaa HYYn toiminnan sellaiseksi, ettei jäseniltä tarvitse koko ajan pummata lisää. Jonkun täytyy pikku hiljaa kertoa, mitä sellaista HYY tarjoaa jäsenilleen, että siitä pitää maksaa vuodessa yli 30 euroa. Eikä tarvitse piiloutua sellaisen epämääräisyyden taakse kuin "edunvalvonta" - siksi tässä maassa on SYL, jonka osuus HYYn jäsenmaksusta on alle viisi euroa.
Edustaja Jukka Huhta toi esiin sen, mistä asiassa on varsinaisesti kysymys: tulonsiirrosta rivijäseniltä järjestöaktiiveille. Jäsenmaksujen korotus perustuu yksinomaan järjestöpalvelujen kasvattamiseen. Rivijäsenten palvelut eivät lisäänny, vaan järjestöjen juhlintaan tarkoitettujen lisätilojen hankinta halutaan osittaismaksattaa kasvattamalla jäsenmaksua.
Viime vuosina HYYssä on käynyt niin, että ruokahalu on kasvanut syödessä. Ainejärjestöjen ja osakuntien silmäätekevistä koostuva joukko ylioppilaskunnan ylimpiä päättäjiä on sairastunut kollektiiviseen vauhtisokeuteen. Kiinteistöhankintoja on tehty sellaista tahtia, että kukaan ei ole pysynyt perässä. Ainakaan ne opiskelijapäättäjät, jotka ovat laskeneet kiinteistöhankintojen kustannuksia. Leppäsuolle nouseva kolmas ylioppilastalo, jota ylioppilaskunnan kiinteistöjohto sivumennen sanoen kutsui "mökiksi" vielä vuosi sitten, on paljastunut sellaiseksi pieleen menneiden kustannusarvioiden hautausmaaksi, että joku etevä tutkijanalku saattaa vielä jonain tulevana aikakautena löytää sieltä hieman pintamultaa riipimällä itselleen vaikka gradunaiheen.
Sitä ennen toivomme HYYn Vihreissä, että eteemme ei tuoda enempää yllättäviä 150 000 euroa maksavia kulunvalvontajärjestelmiä, 100 000 euron suunnittelupalkkioita ja 250 prosenttia kohoavia kalustuskustannuksia ja sitten aleta puhua vakavalla naamalla jäsenmaksun korottamisesta, jolla saataisiin kasaan alle 35 000 euroa.
Hallituksen esitys oli ristiriidassa niin edustajiston aiemman päätöksen kuin talousvaliokunnan 26.3. tekemän esityksen kanssa. Siksi valmisteluvaliokunta epäsi 11.4. hallituksen korotusyrityksen. HYYn Vihreät eivät voi kuin hämmästellä hallituksen alituista halua olla korottamassa HYYn jäsenmaksua. Paineita alkaa olla pikemminkin perustella nykyisen jäsenmaksun tasoa.
Summia tärkeämpää on kuitenkin periaate, että hallitus mitoittaa HYYn toiminnan sellaiseksi, ettei jäseniltä tarvitse koko ajan pummata lisää. Jonkun täytyy pikku hiljaa kertoa, mitä sellaista HYY tarjoaa jäsenilleen, että siitä pitää maksaa vuodessa yli 30 euroa. Eikä tarvitse piiloutua sellaisen epämääräisyyden taakse kuin "edunvalvonta" - siksi tässä maassa on SYL, jonka osuus HYYn jäsenmaksusta on alle viisi euroa.
Edustaja Jukka Huhta toi esiin sen, mistä asiassa on varsinaisesti kysymys: tulonsiirrosta rivijäseniltä järjestöaktiiveille. Jäsenmaksujen korotus perustuu yksinomaan järjestöpalvelujen kasvattamiseen. Rivijäsenten palvelut eivät lisäänny, vaan järjestöjen juhlintaan tarkoitettujen lisätilojen hankinta halutaan osittaismaksattaa kasvattamalla jäsenmaksua.
Viime vuosina HYYssä on käynyt niin, että ruokahalu on kasvanut syödessä. Ainejärjestöjen ja osakuntien silmäätekevistä koostuva joukko ylioppilaskunnan ylimpiä päättäjiä on sairastunut kollektiiviseen vauhtisokeuteen. Kiinteistöhankintoja on tehty sellaista tahtia, että kukaan ei ole pysynyt perässä. Ainakaan ne opiskelijapäättäjät, jotka ovat laskeneet kiinteistöhankintojen kustannuksia. Leppäsuolle nouseva kolmas ylioppilastalo, jota ylioppilaskunnan kiinteistöjohto sivumennen sanoen kutsui "mökiksi" vielä vuosi sitten, on paljastunut sellaiseksi pieleen menneiden kustannusarvioiden hautausmaaksi, että joku etevä tutkijanalku saattaa vielä jonain tulevana aikakautena löytää sieltä hieman pintamultaa riipimällä itselleen vaikka gradunaiheen.
Sitä ennen toivomme HYYn Vihreissä, että eteemme ei tuoda enempää yllättäviä 150 000 euroa maksavia kulunvalvontajärjestelmiä, 100 000 euron suunnittelupalkkioita ja 250 prosenttia kohoavia kalustuskustannuksia ja sitten aleta puhua vakavalla naamalla jäsenmaksun korottamisesta, jolla saataisiin kasaan alle 35 000 euroa.
8 kommenttia:
Puhe vauhtisokeudesta kertoo aika lyhyestä perspektiivistä. Leppätalon rakentamista on valmisteltu kohta vuosikymmen, ja kustannusarviot ovat sinä aikana muuttuneet suuntaan ja toiseen.
Vuoden 2005 alussa käytössä alkoi olla sen verran tietoa, että voitiin ruveta arvioimaan, millaisiin säästöihin toimintataloudessa tarvitsee ryhtyä talon valmistumisen jälkeen. Silloin oltiin suunnilleen nykyisissä lukemissa, minkä jälkeen on menty (oletettujen virhemarginaalien rajoissa) sekä ylös että alas mm. yhtymän tulevaisuudennäkymien ja Leppätalon kustannusarvion vaihdellessa suuntaan ja toiseen.
Tilanne on nyt suunnilleen sama kuin se oli vuoden 2005 alussa. Säästötarve on puolen miljoonan euron vuositasolla - vähemmän kuin silloin arvioitiin, koska osa säästöistä tehtiin jo hätäisesti vuodelle 2006. Toisaalta taas tarve on kasvanut hieman (mutta ei ratkaisevasti) viime vuonna ennakoimatta eteen tulleiden Villa Kuunarin ja 0,7:n takia.
Tuossa tietysti oletetaan, ettei jäsenmaksua alenneta joka vuosi pitämälle sen nimellisarvo ennallaan, vaan maksuun tehdään kahden prosentin inflaatiokorotus vuosittain. Ensimmäiset 200 000 euroa säästöistä saadaan helposti luonnollisen poistuman (esim. Domman D-talon järjestötilat ja Ylkkärin historiankirjoitus) kautta, mutta loppuja varten toimintaa täytyy karsia tai tuloja hankkia lisää. Molempia varten on vuosien varrella ehditty kehitellä kaikenlaisia ideoita, joista osa varmasti päätyy seuraavaan KTS:ään.
Puheet järjestöpalveluista tulonsiirtoina rivijäseniltä järjestöaktiiveille kuulostavat kovasti todellisuudelta silmät ummistavalta populismilta. Väitän, että ne HYYn jäsenpalvelut, jotka ovat talousarviossa järjestöpalveluiden alla, tavoittavat jäsenistön aivan yhtä hyvin ja kustannustehokkaasti kuin ne palvelut, jotka on laitettu jäsenpalveluiden alle. Luultavasti selvästi paremminkin, koska järjestöillä ei ole yleensä rasitteenaan palkattua työvoimaa.
Mitä taas edunvalvontaan tulee, aika monta kymmentä sihteeriä SYL saisi palkata lisää, jos se yrittäisi suoriutua siitä edunvalvontatyöstä, mitä esimerkiksi HYY ja ainejärjestöt tekevät. Jos tätä työtä ei näe, kertoo se enemmän oman kiinnostuksen puutteesta kuin siitä, ettei mitään tapahdu kulissien takana.
Kun keskusteluun toiminnan karsimisesta kuitenkin tänä vuonna vielä päädytään, niin tässä oma listani HYYn ydintoiminnasta. Luokittelu on talousarvion mukainen.
PL 21 ja 22: Olennaisesti kaikki, joskin säästöjä tulisi toiminnan vähentyessä.
PL 23: Osa arkisto- ja tiedotustoiminnasta sekä muut otsikon Edunvalvontatoiminta alla olevat kohdat kuin OLL.
PL 24: Jäsenistöpalvelupiste, Ylkkäri, SSI, Studentbladet, opiskelijakortit, VYY ja filiaalien ateriatuki.
PL 25: Toiminta-avustukset, osa yleisistä järjestöpalveluista, järjestöpalvelupiste ja Uuden kokoustilat.
Kaiken muun olisin tarvittaessa valmis kyseenalaistamaan.
Tuollainen toiminta maksaisi alle kaksi miljoonaa vuodessa. Sitä voisi siis pyörittää kevyesti pelkillä yhtymältä tulevilla rahoilla, jolloin jäsenet joutuisivat maksamaan pelkän YTHS-maksun. Reaaliarvoltaan nykyisen suuruisella jäsenmaksulla tuon päälle voitaisiin käyttää vielä 1,5 - 2,0 miljoonaa vuodessa.
Järjestöjen tukeminen on tärkeää, mutta se on saamassa aivan käsittämättömät mittasuhteet - etenkin Leppätalon muodossa. Villa Kuunaria en halua kyseenalaistaa, koska siitä on (toivottavasti) tulossa ensisijaisesti jäsenpalvelu.
Kehyksessä hirvittää erityisesti yleinen toimintavaraus, 100 000 euroa. Jos ja kun se on tarkoitettu käytettäväksi Leppätalon yllättäviin kustannuksiin, se pitäisi sellaiseksi myös merkitä. Ensi vuoden hallituksella ei tule kekkereistä puutetta, kun edustuskulujen loputtua voidaan kätsästi ottaa vähän yleisestä toimintavarauksesta. Toivon todella, että niille Leppätalon diskopalloille ja jatkojohdoille löydetään hinta budjettiedariin mennessä.
Edunvalvontakohtaan on pakko puuttua: Ylioppilaskuntien paikallinen edunvalvontatyö on SYL:n valtakunnallisen edunvalvonnan kannalta erittäin tärkeää. Valtakunnallinen edunvalvonta vaatii tuekseen alueellista toimintaa, parhaan ymmärrykseni mukaan myös Helsingissä. Olisi kertakaikkisen vastuutonta heittää vaikuttaminen kokonaan liiton huoleksi.
Lisäksi on valtavasti sellaista paikallista edunvalvontaa, johon SYL ei pysty: 15 hengen keskustoimisto ei todellakaan voi huolehtia 20 yliopiston tenttijärjestelyistä, esteettömyydestä, hallinnon opiskelijaedustuksen toimivuudesta ja kymmenistä muista oppilaitos- tai kaupunkikohtaisista asioista.
HYY:n järjestöpalvelukäytäntöjä en tunne niin hyvin, että osaisin päteviä kommentteja esittää.
Hieman kärjistetysti, mutta toivottavasti ajatuksia herättäen:
Järjestötoiminnan rahoittaminen HYY-jäsenmaksulla on rahan siirtämistä opiskelijan taskusta toiseen, mutta sillä erotuksella, että sitä toista taskua kontrolloi HYY ja joku muu järjestö.
Opiskelijoiden edunvalvonnassa ruohonjuuritasolla (ja järjestöjen kaikessa muussakin toiminnassa) tärkein resurssi on sitä tekevien selkänahka. Ja sitä ei tietääkseni kasva rahalla yhtään enempää.
On siis vähintäänkin syytä kysyä, missä määrin on perusteltua rahoittaa järjestötoimintaa jäsenmaksulla.
Altti: Olet oikeassa siinä, ettei selkänahkaa kasva rahalla yhtään enempää. Sen sijaan rahalla saa lisää selkänahkoja, tai tarkemmin sanottuna puitteet ja edellytykset toiminnalle, joka houkuttelee järjestöön uusia toimijoita.
Ei edunvalvonta tunnu uusista opiskelijoista niin tärkeältä ja mielenkiintoiselta, että se houkuttelisi läheskään riittävän monia lähtemään mukaan. Muutama kymmentä idealistia ehkä löytyy, mutta ei niitä paria sataa ihmistä, jotka näin suuren ja hajanaisen yliopiston opiskelijoiden edunvalvontakoneisto tarvitsee joka vuosi pois lähteviä korvaamaan. Jos mukaan lähdetään, sinne lähdetään siksi, että järjestössä on hyviä tyyppejä ja se järjestää hyviä bileitä.
Halusi sitä tai ei, muodostaa kaljakorien kantaminen opiskelijoiden edunvalvonnan perustan.
PS. Korvaa tuossa kärjistyksessäsi jäsenmaksu veroilla, opiskelija veronmaksajalla jne. Oletko tämän jälkeen edelleen sen kannalla?
Enpä haluaisi siirtää edunvalvontaa täysin SYLlle, sillä HYYllä on oman yliopistonkin kanssa paljon tekemistä. Esimerkiksi yhden sihteerin voisi palkata yksinomaan puhumaan järkeä kanslerille siitä miksi opintosetelit ovat tuhoontuomittuja tai rehtorille, miten ihmeessä yliopistot kilvan haluavat lukukausimaksut, kun pitäisi puuttua siihen taloudellisen kurjuuden muna vai kana -ongelmaan eli perusrahoituksen riittämättömyyteen. nimim. been there, done that
Ystävät kauniit ja älykkäät,
Olen suuresti mielissäni huomatessani Martin, tuon vanhan kuoman, tarttuneen sanan säilään ja alkaneen jakaa viisauttaan kuin itse Risto Ikonen tai Juhani Tenhunen.
Ilo on suurin, koska tälläistä ylioppilaskuntapolitiikkaa muutkin kuin savolaiset ystäväni kaipaavat HYYn kauneimmalta ruusulta. Oih, ihanuutta, kun reilu kahvi ei ole ainoa itkun aihe.
Tunnen suonissani nikkari-Mikko Kiion tarpeen kehua kaikkia, enkä vähiten historoitsija-Anttia.
Lähetä kommentti