Osakuntien, HYYn Vihreiden sekä HYALin suuret visionäärit käyvät parhaillaan keskustelua osakuntien vaaliblogissa. Aiheena on muun muassa opiskelijaedustus HYY Yhtymässä ja keskustelun kulku on logiikaltaan varsin mielenkiintoinen.
Osakuntien Mikko Kotola kritisoi HYYn Vihreiden vaalilehteä (linkki Raastimeen on tässä) sisäisen koherenssin puutteesta (mukavaa muuten, että puheenvuoroni HYYn strategiasta viime edarissa poiki käyttökelpoisia sanapareja muidenkin käyttöön!). Tämä näkyy muun muassa siinä, että toisaalla lehdessä HyVi vaatii opiskelijaedustuksen säilyttämistä ennallaan tai jopa lisäämistä, ja toisaalla eräs kiittämätön vaatii, että opiskelijaluottamushenkilöiden pitäisi pystyä keskittymään varsinaisen toiminnan tavoitteiden edistämiseen ja vähemmän aikaa Yhtymän hallintoelimissä riekkumiseen. Mikä on HYYn Vihreiden linja?!
Tuo kiittämätön, HYY Yhtymän varapuheenjohtaja Matti Parry, vastasi tähän sillä, että opiskelijoilla ei ole toimielimissä varsinaista toimintavaltaa, eikä muun muassa kokousasiakirjoja saa edelleenkään riittävän ajoissa, jotta niihin ehtisi perehtyä. Ongelma on seuraava: opiskelijoita istuu tytäryhtiöiden hallituksissa pilvin pimein, mutta onko heillä oikeasti vaikutuksen mahdollisuutta? Opiskelijaelämän kannalta tärkeimpien hallitusten, Unicafen ja Vanhan, opiskelijajäsenistä lähtöisin olevia päätöksiä joko a) ei toimeenpanna b) toimeenpannaan viiveellä ja vasta, kun riittävän moni on nillittänyt asiasta tai c) toimeenpannaan eri tavoin, kuin hallitus on tarkoittanut. Totta kai HyVi on sitä mieltä, että opiskelijaedustus tulee säilyttää, mutta sillä täytyy myös olla muukin funktio kuin johdon päätösten legitimointi.
Kolmannen viisaan miehen, HYALin Jouni Sirénin argumentaatio jäi yllättäen minulle epäselväksi. Hänen mukaan syy on opiskelijaedustajassa - ja toissijaisesti edustajistoryhmässä - jos asiat ei etene. Pohditaanpa. Jos Vanhalla hallitus on tehnyt päätöksen, että Vanhan wlan-verkon on oltava ilmainen kaikille asiakkaille, mutta yhtymä ei vaan kuukausienkaan jälkeen toimeenpane tätä päätöstä, niin syy on ehdotuksen tehneen edustajan - ja toissijaisesti hänen edustajistoryhmän?
Arvon HYY-poliittinen älymystö, toivon että jatkatte tätä keskustelua, sillä minä en vielä ole löytänyt siitä yhteistä punaista lankaa - tai touché-pistoa Matti Parryn vastaukseen, jossa pohditaan myös ansiokkaasti sitä, olisiko HYYn järkevä järjestää omaisuutensa jotenkin toisin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Jos päätöksiä ei toimeenpanna kohtuullisessa ajassa, siihen on luultavasti jokin syy. Yleensä tämä syy ei edes liity henkilöihin vaan rakenteisiin, joissa toimitaan, tai asioihin itseensä. Jos päätös on tehty mutta mitään ei ala kuulua, on opiskelijaedustajan itsensä velvollisuus ryhtyä aktiivisesti selvittämään, miksi näin on ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Jos hän ei näin tee, ei häntä kiinnosta koko päätös tai sen toimeenpano.
Peräänkuulutan opiskelijaedustajien itsensä vastuunkantoa, sillä näinä neljänä vuotena, jotka olen HYYssä toiminut, sen puuttuminen mielestäni ollut selvästi suurin koko organisaatiota vaivaava ongelma. Vain harva varautunut käyttämään HYYssä toimimiseen riittävästi aikaa - esimerkiksi 10 tuntia viikossa ja tilanteen niin vaatiessa enemmän, mitä voi pitää järkevän ajankäytön alarajana. Eivät asiat täällä niin helppoja ja yksinkertaisia ole, että voi vain istua valmiiksi katettuun pöytään ja odottaa lopputuloksen olevan hyvä. Jos ei pysty näkemään edes tuossa määrin vaivaa HYYssä tehtävien päätösten eteen, kannattaa kysyä itseltään, miksi ylipäänsä on koko leikkiin mukaan lähtenyt.
HYY on sen verran iso ja monimutkainen organisaatio, että siinä on aivan varmasti paljon epätarkoituksenmukaisia rakenteita ja huonoja käytäntöjä. Silti kannattaa katsoa ensin itse peiliin ja miettiä, mitä tekee väärin, ennen kuin ryhtyy syyttämään muita.
nimim. Mitä kaikkea olisinkaan voinut tehdä kevään 2006 tilasotkun välttämiseksi...
Ehkä yksi selventävä huomio tämänhetkiseen keskusteluun osakuntien blogin/villiviinin osalta. Osallisina on kolme tämänhetkistä HYY-politiikkaa muovaavaa (yhtymähallituksen jäseniä kaikki) toimijaa ja yksi henkilö, jonka näkemyksien sijoittumisesta HYAL:n kantaan en enää vuonna 2007 ole täysin kartalla.
Lukisin erittäin mielelläni HYAL:n päivitetyn ja varmasti valaisevan vertaisnäkemyksen, kun heilläkin luonnollisesti on oma edustajansa samassa toimielimessä Kotolan, Parryn ja Bruunin kanssa.
Tsori Jouni, mutta mä en näe mitään järkeä siinä, että jos joku hallitus on tehnyt PÄÄTÖKSEN jostain asiasta, niin sitten niiden hallitusten jäsenten pitäisi 10 tuntia viikossa käyttää siihen, että ne roikkuu yhtymän työntekijöiden hihoissa jotta päätös tulisi kans toimeenpanoon. Ei se ole mitään vastuunkantoa, se on tyhmää! Luottamushenkilöiden tulee käyttää aikaa ehdotusten tekemiseen ja asioiden ennaltaselvittelyyn, mutta ei niiden vapaaehtoistyönä suoritettavaan operationalisointiin.
Maaria: Noinhan se ideaalimaailmassa menisi. Reaalimaailmassa asiat eivät ole noin yksinkertaisia, joten edustajan on tehtävä valinta: haluaako hän saada jotain aikaan, vai istuuko hän ennemmin kokouksissa tärkeilemässä ja muotoseikkoja tuijottamassa. Noin se toimii HYYssä, yliopistohallinnossa ja oletettavasti yliopiston ulkopuolisessa maailmassakin.
Enkä puhunut toimeenpanoon osallistumisesta vaan sen valvonnasta. Sehän yhtiön hallituksen jäsenen tehtäviin joka tapauksessa kuuluu. Perehtyminen, valmistelu ja päätöksenteko ovat vasta puolet asian käsittelystä - toimeenpanoon keskittyminen on se, mikä erottaa aikaansaavan hallituksen jäsenen muista.
Eikä se 10 tuntia viikossa nyt oikeasti niin paljon ole. Tosimaailmassa kun ei ole eri kilpasarjoja, vaan se, joka keskittyy asioihin enemmän, pärjää yleensä paremmin. Vähän kärjistettynä harrastelijan ja ammattilaisen ero ei ole siinä, että ammattilainen osaisi enemmän tai olisi fiksumpi, vaan siinä, että ammattilainen tekee enemmän merkityksellistä työtä.
En siis puhu siitä, miten asioiden pitäisi olla. Kerron siitä, miten asiat ovat vajavaisen kokemukseni perusteella olleet tässä epätäydellisessä maailmassa kaikissa kohtaamissani ihmisten muodostamissa organisaatioissa.
Itse olen tottunut Helsingin kunnallispolitiikkaa seuraamalla ja siihen etäisesti osallistumalla järjestelmään, jossa luottamushenkilöt tekevät aloitteita, keskustelevat niistä aikansa, jonka jälkeen on päätöksenteon aika.
Päätöksenteon jälkeen kunnallispoliittiset luottamushenkilöt eivät luonnollisestikaan vetäydy minnekään ja unohda tekemiään päätöksiä, vaan seuraavat hyvinkin tarkasti, että tehdyt päätökset pannaan toimeen.
Kuten Jounikin mainitsi, emme elä täydellisessä maailmassa ja jokainen Helsingin asioita seurannut tietää, että joskus kestää kauankin, ennen kuin mitään todella tapahtuu. Näin on esimerkiksi Helsingin kuuluisan pyöräilyn kaksinkertaistamissuunnitelman kanssa ja sama koskee lukemattomia muitakin päätöksiä.
Näin asiat menevät HYYssäkin ja se on aivan normaalia. Mikään ei kuitenkaan puhu sitä tosiasiaa vastaan, että tällaisesta kitkasta ei ole juuri mitään hyötyä, vaan se aiheuttaa päin vastoin mille tahansa organisaatiolle mittavia kustannuksia ja siitä on pyrittävä eroon kaikin keinoin.
Luottamushenkilöiden - niin kunnallispolitiikassa, liike-elämässä kuin HYYssäkin - aika ei ole tarkoitettu päätösten toimeenpanon jatkuvaan vahtaamiseen. Tätä varten on olemassa palkattua henkilökuntaa. Heitä kutsutaan toimivaksi johdoksi.
On älytöntä valittaa, etteivät HYYn luottamushenkilöt käyttäisi riittävästi aikaa tekemiensä päätösten toimeenpanon edistämiseen. Tiedän omaan lähipiiriini kuuluvien HYYn luottamushenkilöiden käyttävän joka viikko useita tunteja erilaisten jo sovittujen asioiden eteenpäin ajamiseen ja uskon, että asia on näin monissa muissakin HYY-poliittisissa ryhmissä. Yksittäisenä esimerkkinä voin mainita Unicafessa väännetyn Utz Kapehin ja reilun kahvin välisen peitsen, josta tässäkin blogissa on kirjoitettu aiemmin.
Itse olen varsin tyytyväinen yhteistyöhöni toimivan johdon kanssa. Kokemukseni kumpuaa pääasiassa Vanhan ylioppilastalon hallituksesta. Olemme saaneet paljon aikaan viime aikoina ja Vanha on nykyään huomattavasti aiempaa viihtyisämpi. Suurin kiitos siitä kuuluu kuitenkin Vanhan omalle henkilökunnalle, koska ei hallitus voi mennä minnekään Ikeaan ostamaan kotoisaa kahvilaa, vaikka haluaisikin. Se on toimivan johdon ja tässä tapauksessa Vanhan oman henkilökunnan tehtävä!
Luottamushenkilöiden tontti rajautuu siihen, että he voivat luottaa yhdessä tehtyjen päätösten toteutuvan kohtuullisessa ajassa sellaisina kuin on sovittu ilman, että asioista tarvitsee erikseen huomauttaa ja nuijankoputtelun jälkeen riidellä.
Asenteeni tiivistyy ehkäpä siihen, että maailma on sellainen kuin on ja siellä toimivat tahot sellaisia kuin ovat. Jos haluan vaikuttaa näihin, se onnistuu parhaiten muuttamalla tapaa, jolla itse toimin. Jos en itse pysty toimimaan nykyistä paremmin, en voi odottaa sitä muiltakaan. Tämä täysin riippumatta siitä, kuinka hyvin olen itse tähän asti toiminut verrattuna muihin.
Moikka HyViläiset ja Villiviiniä seuraileva väki.
Anonyymi pyysi HYAL:n vertaisnäkemystä. Tässä itseltäni jonkinlaisia ajatuksia HYY Yhtymän toimintaa tänä vuonna työvaliokuntaroolissa ja yhtymähallitusten kokouksessa istuneen KJKpj-puolisopon näkökulmasta... Uskon, että mielipiteeni ovat melko lähellä
Auran mielipiteitä ja toisinpäin, ainakin hän oli kakkososuma edustajistovaalikoneessa heti itseni jälkeen ;) ...joten asiaan.
Saatan kuulostaa idealistilta (huomaan usein, että minulla on tendenssi käyttäytyä niin), mutta uskon vakaasti siihen, etteivät opiskelijaedustajien ja HYY Yhtymän johtajiston intressit ole asioiden ollessa kunnossa millään tavoin ristiriitaisia. Olisi tärkeää nähdä kaikki ylioppilaskunnan ja sen liiketoimintapuolen henkilöt ja tahot samaan veneeseen kuuluviksi, sillä tavoitteena meillä kaikilla - niin HYYssä kuin HYY Yhtymässäkin on aidosti HY:n opiskelijoiden parempi tulevaisuus. Syyttely suuntaan jos toiseen on harvoin se hedelmällisin tapa edetä.
Olen pyöritellyt mielessäni erilaisia omistajahallintoon liittyviä tekijöitä ja tässä joitain ajatuksia pureskeltavaksi tällekin foorumille. Vastustakaa, jos ideat ovat mielestänne huonoja ja pistäkää jatkokehitellen, jos koette, että niissä voisi olla jotain jujua :)
Hallitusten tehtävä on paitsi hoitaa yritystoiminnassa hallitukselle määritellyt tehtävät ja valvoa johtoa, myös toimia yritystoimintaa kehittävänä strategisena toimijana. Tämän roolin löytäminen on niin HYY Yhtymässä kuin monissa muissakin suomalaisissa yrityksissä iso haaste.
HYY Yhtymän omistajahallinnon intressi on saada kaikkien eri tytäryhtiöyritysten ja konsernihallitusten jäsenet edustamiensa hallitusten aidoksi strategiseksi resurssiksi. En näe järkevänä tehdä mitään erityistä eroa opiskelija- ja asiantuntijajäsenten välillä ja tarkoitan tässä jäsenellä niin "opiskelijajäseniä" kuin "asiantuntijajäseniäkin", sillä parhaimmillaan näiden toiminnassa ei tosiasiallisesti ole merkittävää eroa.
Hallituksissa istuvien asiantuntijajäsenten kohdalla näiden lisäarvo toiminnalle toteutuu lähtökohtaisesti helpommin, sillä he ovat lähes aina kyseisen yrityksen toimialan ammattilaisia ja hallitustyöskentely on heille tuttua. Lisäksi asiantuntijajäsenten kaudet kestävät keskimäärin pidempään kuin opiskelijajäsenten, mikä sallii heille kattavamman ymmärryksen yrityksen liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä.
Opiskelijoiden tehokkaan mukaan pääsemisen esteenä on usein - ei niinkään näkemyksen puute - vaan toimintakentän uutuus ja siihen liittyvä totuttautuminen, joskus myös omatoiminen tyytyminen "opiskelijan asemaan", eli suppean asiakasnäkökulman omaksuminen, tai yksipuolinen keskittyminen detaljeihin suurempien kokonaisuuksien sijasta. Siinä mielessä olen Jounin kanssa samaa mieltä, että aktiivinen hallituksen jäsen voi todella vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan. Opiskelijaa ei voi kuitenkaan velvoittaa hankkimaan kaikkea tarvitsemaansa osaamista yksin, vaan häntä tulee tukea ja hänet tulee ohjata kaiken merkittävän tiedon äärelle. Kokousten esityslistojen takana olevat asiat ovat vain hyvin pieni osa siitä tietoavaruudesta, joka hallituksen jäsenellä tulisi suurin piirtein olla hallussa, jotta tämä voisi toteuttaa tehtäväänsä itselleen ja hallitukselleen mielekkäällä tavalla.
Helsingin yliopistossa opiskelu ei anna muutamia pääaineita lukuun ottamatta kovin hyviä valmiuksia toimintaan yritysten hallituksissa ja menestyksekäs orientoituminen hallituksen jäsenen rooliin on monen opiskelijan kohdalla todellinen haaste. Usein kesken kokousta ei välttämättä uskalla kysyä, jos joku termi menee ohi tai jos ei ymmärrä esiteltäviä lukuja, sillä on kovin yleisinhimillistä yrittää esittää monissa tilanteissa osaavampaa kuin itse asiassa onkaan. Tällöin on helpompaa tarttua johonkin sellaiseen asiaan, joka saattaa detaljitasolla olla hyvinkin tärkeä, mutta jonka käsittely vie aikaa mahdollisesti samaan teemaan liittyvän asian käsittelyltä strategisemmalla tasolla. Usein detaljitason tapahtuisivat tehokkaammin, kun "ylätaso" saataisiin kuntoon.
Haluaisin nähdä, että opiskelijat toimisivat (paitsi yhtymäjohdon, myös opiskelijoiden itsensä silmissä) aidosti lisäarvoa kaikissa positiivisissa merkityksissään tuovana tekijänä HYY Yhtymän omistajahallinnossa, eli oman yrityksensä hallinnossa. Tämä on pitkälti osaamiskysymys. Osaava opiskelijaedustus on kaikkien etu.
Jos heittäisin tämän hieman poukkoilevan analyysini lopuksi jotain todella konkreettista ehdotusta, niin mielestäni kaikkien opiskelijajäsenten perehdytykseen voisi jatkossa kuulua esimerkiksi yleisesti yrityksen hallitustoimintaa käsittelevä yleistajuinen kirja, sekä mahdollisesti jonkin muotoinen infopaketti yrityksen toimialasta.
Hallitusten jäsenille tulee myös tuottaa kestävällä tavalla (esimerkiksi netitse) ajankohtaista tietoa toimintaympäristöstä ja erilaisista yrityksen toimintaan liittyvistä asioista (esim. vastuullisuus, taloushallinto, markkinointi, kilpailutilanne, muu toimialatieto, jne.).
Mikään yllä kirjoittamani ei tarkoittanut, etteikö meillä olisi jo nyt kompetentteja ja erittäin hyvin tehtävänsä hallitsevia opiskelijaedustajia. Näitä löytyy jokaisesta taustaryhmästä (vaikkei taustaryhmiä varsinaisesti omistajahallinnossa olekaan). Olisi silti todella hieno juttu, jos opiskelijoiden hallitusosaamisen lisäämiseksi keksittäisiin konkreettisia toimenpiteitä. Tällöin yhteinen kieli löytyisi helpommin ja päätöksentekoon saataisiin entistä enemmän kompetenttia näkemystä, joka olisi kaikin puolin hyvä juttu liiketoiminnan kannalta.
Loppukaneettina voisi todeta, että koen itse HYY Yhtymän ydinosaamisen liittyvän jollain tavoin 1) organisaatiorakenteeseen (laaja opiskelijaedustus ja opiskelijavetoinen päätöksenteko), 2) yritystoiminnan perimmäiseen missioon (hyvän tuottaminen opiskelijoille) ja 3) siihen, että siinä missä moni yritys käyttää yhteiskuntavastuuraporttejaan kilpensä kiillottamiseen, tehdään HYY Yhtymässä asioita usein varsin tinkimättömästi - niin tinkimättömästi, että monet CSR-alan ihmisetkin olivat yllättyneitä kuullessaan, mitä kaikkea teemme yritys- ja sijoitustoimintamme vastuullisuuden edistämiseksi.
Yllä olevia asioita yhdistäviä tekijöitä ovat pyrkimys edelläkävijyyteen vastuullisuusrintamalla ja opiskelijoiden aseman kohentaminen monenlaisin keinoin, ja kuten alussa totesin: näiden asioiden edistämiseen liittyvät intressit ovat kaikille HYY Yhtymän toimijoidelle yhteisiä.
On mukavaa keskustella HYY Yhtymästä, kun kaikilla on aito halu kehittää sen toimintaa. Emmeköhän löydä viisastenkiviä, kun riittävän kauan niitä yhdessä etsimme :)
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Heippa!
Joku kyselikin täällä HYAL:n yhtymähallitusedustajan kantoja. Toimin kyseisessä tehtävässä joten ajattelin kertoa lyhyesti näkemyksiäni päätöksenteosta. Hannu-Matias toi jo esiin melko paljon itsekin pohtimiani asioita, mutta tässä lyhyesti muutama pointti.
Ensinnäkin haluan sanoa, että minun mielestäni nykyinen hallintomalli, jossa opiskelijat ovat päättämässä ylioppilaskunnan liiketoiminnasta, on hieno. Mielestäni puitteet yhteistyölle toimivan johdon kanssa ovat loistavat. Näkisin mahdollisten kehittämisalueiden johtuvan pikemmin siitä, että asioita ei käytännön tasolla ole aina järjestetty ja mietitty tarpeeksi pitkälle tai että luotetaan vanhoihin toimintatapoihin kuin siitä, että jossain lymyäisi joku pahantahtoinen yhtymäjohdon jäsen tai opiskelijapäättäjien klikki, joka haluaisi pimittää opiskelijoilta kaiken tiedon ja vähentää opiskelijoiden vaikutusvaltaa.
Mielestäni opiskelijaedustajista ei saada tällä hetkellä aivan niin paljon irti, kuin olisi mahdollista. Monialaisen yliopistomme opiskelijat ovat hieno resurssi yhtymän liiketoiminnan tulevaisuuden kehittämisessä - tästä ovat esimerkkinä vastuullisuuden kriteerit liiketoiminnassa. Opiskelijoiden osaamista voisi käyttää vielä enemmän voimavarana etenkin liiketoimintastragegian muotoilussa. Tiedon esiintuomiseksi voisi siis järjestää vielä paremmat puitteet - se on hyväksi sekä sen suhteen, että opiskelijaedustajat kokevat tehtävänsä entistä mielekkäämmiksi että etu itse HYY Yhtymän liiketoiminnalle.
Ongelmia aiheuttaa myös opiskelijoiden kokemattomuus liike-elämän alueella ja vaillinaiset tiedot liiketoiminnan juridisesta ja lainsäädännöllisestä perustasta esimerkiksi tietojen luottamuksellisuuden ja päätöksenteon vastuun suhteen. Ymmärrän, että tämä saattaa aiheuttaa Yhtymän puolella tiettyä huolta ja jopa ennakkoluuloja, mutta järjestelyillä, joissa yhdessä pohditaan toimielinten tarkoitusta hallitusten jäsenten ja toimivan johdon kesken, voidaan varmasti päästä molemminpuolisten ennakkoluulojen yli. Tärkeintä on yhteinen ja keskusteleva päätöksenteko, joka on aidosti liiketoimintaa visioivaa eikä rajoitu vain jo toteutuneiden lukujen tarkasteluun ja siunaamiseen.
Mielestäni toimivaan johtoon tulee suhtautua arvostavasti ja luottamuksella omaisuutemme ja taloudellisen kivijalkamme eteen työtä tekevinä ammattilaisina, eikä niinkään agenttiteorian mukaisina oman edun härskeinä tavoittelijoina, joita pitäisi jatkuvasti olla valvomassa, vaikka toki valvonta on yksi hallitusten tehtävistä. Keskusteluissa HYY Yhtymän hallituksessa on ilmennyt, että HYY Yhtymän ja ylioppilaskunnan arvot ja niihin perustuva toimintaympäristö ovat oikeasti tärkeä syy, miksi moni HYY Yhtymän työntekijä viihtyy työssään.
Vielä pointit lyhyesti:
- enemmän opiskelijapäättäjien tarpeisiin sopivaa koulutusta (tätä ennen yksilöllistä kartoitusta, jonka voi tehdä kyseisen elimen puheenjohtaja)
- hedelmällistä keskustelua toimielinten tarkoituksesta
- toimielinten jäsenet enemmän mukaan voimavaraksi strategiseen pohdintaan
Lähetä kommentti