28. toukokuuta 2009

Säästäjä-HYY

Monet tietävät, että HYYssä on suuret säästöpaineet. Niille on toki hyviä perusteita, mutta melko pitkään mukana olleena tuntuu siltä, että Kondratieffin syklit ja Philipsin käyrät ovat HYYssä parin vuoden mittaisia. Ainakin vuonna 2005 säästettiin reilusti juustohöylällä, mutta vuonna 2006 villa Kuunarin ostaminen oli kuin "pisara meressä".

Nykyisiä säästöjä on suunniteltu jo pitkään muun muassa keskipitkässä taloussuunnitelmassa (KTS) vuonna 2007. Silloin tehtiin säästölista prioriteetteineen. Silloin vilauteltiin vielä lapsiparkista ja kehitysyhteistyöstä luopumista, mikä onneksi torpattiin. HYYn Vihreiden näkökulmasta asia on yksinkertainen: säästetään sieltä, mistä lisäkustannukset ovat tulleet eli Dommalle rakennetusta Leppätalosta.

Pitempiaikaiselle taloussuunnitelulle on siis tarvetta. Kuitenkin viime kokouksissa olemme hävinneet useamman äänestyksen liittyen kuluihin, jotka ovat sen verran pieniä, ettei niistä säästäminen ratkaise kuviota. Tämän vuoden budjetista hävisivät surukseni jäseniston jäsenlainat (500 e) järjestöjen projektiavustus (4000 e) ja lounastuki (6000 e), joka on tärkeä esimerkiksi kansainvälistä yhteistyötä tekeville järjestöille. Kehyskokouksessa menetettiin ainakin alustavasti Polte-klubi j(2000 e) ja poliittisten järjestöjen toimintalisä (2000 e).

Nyt keskusteltavana ovat järjestölehtituki ja toisaalta tilojen huomioiminen järjestötukea jaettaessa. Lienee järkevää päättää kaikista järjestöjen tuista samalla, mutta tämä ei saa tarkoittaa a) järjestölehtien tukemisen vähenemistä tai b) että ne köyhät järjestöt, jotka tarvitsevat sekä tiloja että tukea häviäisivät toiminta-avustuksen jaossa niille järjestöille, joilla on ollut varaa hankkia oma tila.

Tämän päiväisessä edustajiston kokouksessa väläyteltiin korporaatioiden siirtämistä pois Vanhalta (mistä on syytä keskustella) ja taas kerran uusien B-rapun kerroksien ulosvuokraamista (been there, heard that). B-rapun 5. kerros menetettiin muinoin muistaakseni arvalla (saatan muistaa väärin).

HYYn Vihreät ovat täysin järjestelmällisesti pitäneet Uuden ylioppilastalon tilojen opiskelijakäytöstä kiinni. Keskusta tarvitsee epäkaupallista tilaa. Tilaa hengittää! Eräs edaattori toivoi, ettei Domman kuhinaa tukahdutettaisi. Noin 28 vuoden asukkaan empiirisellä kokemuksella voin taata Mannerheimintiellä olevan enemmän kuhinaa.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyal rakensi ittelleen talon suolle ja nyt pyrkii lopettamaan ylioppilaskunnan toiminnan keskustasta. Reilu kerho! Mikä on se hyöty meidän valtavasta, kymmenien miljoonien omaisuudesta, jos luovumme niistä eduista joita se on meille taannut, ja joilla on todellista käyttöarvoa? Omaisuus ja raha eivät ole itseisarvoja, niistä saa hyötyä vain kun ne valjastetaan johonkin.

Maalta tulevat eivät ymmärrä mikä ero on Espoolla ja Helsingillä, tai mitä eroa on Pukinmäellä ja Helsingin keskustalla. Tough. Itse maalta, en tosin niin syvältä vaan Espoosta tulevana, ymmärrän kuitenkin eron. Yhtymä on velkaa 30 miljoona euroa teidän rakentamanne talon takia, joten on aika räikeää esittää että sitä maksatettaisi historiallisista tiloista luopumalla.

Riikka

Jouni kirjoitti...

Rakentavampaa suhtautumista toivoisin, sillä eivät velat jälkiviisastelulla minnekään katoa. Uuden B-portaan 3. ja 4. kerrokset ovat listan kärjessä, jos joistain tiloista täytyy luopua, koska niihin on helpointa saada uusia vuokralaisia ja niissä olevat toiminnot on samalla helpointa siirtää muualle. Jos teillä on mielessänne joku parempi vaihtoehto, niin sanokaa se ääneen ja kertokaa samalla, mitä tilojen nykyisille toiminnoille tehdään ja kuinka helppoa uuden vuokralaisen löytäminen niihin olisi.

Maailmanpyörä on tänä vuonna se toinen suuri hallitusryhmä osakuntien sijasta. Oppositiomentaliteetti ei siis enää kelpaa, vaan teiltä odotetaan nyt realiteetit huomioivia ratkaisuehdotuksia.

Lauri Jahkola kirjoitti...

Jouni on ihan oikeassa. Mutta kyllä HYY:n toimintaperiaatteet on omiaan kasvattamaan tiettyä katkerutta. Päätökset tehdään salakähmässä etukäteen ja porukka äänestää perässä samaa mitä kaverit tai edustajistoryhmän ydinhenkilöt.

On tosi vastuutonta repäistä isoja rakennusprojekteja, mutta se ei ole ongelman ydin. Ongelma lähtee niistä käytännöistä, joita HYY:ssä suositaan vanhasta tottumuksesta.

Nyt vaalien alla on hyvä miettiä, mitkä käytännöt voisi vaihtaa parempaan. Esim. taloutta olisi paljon hyödyllisempi suunnitella pitkäjänteisemmin kuin vain 1 vuosi kerrallaan. Ylioppilaskunta kun ei satu olemaan liikeyritys, eikä sen ensisijainen tavoite ole liikevoitto.

Eikä ole tarvetta edes pitää nollabudjettia vaan alijäämä on ihan hyväksyttävää tällä pääomalla. Olennaista on, että tarkastellaan sitten 5 tai 10 vuoden sisällä, onko taloudessa oikeasti tapahtunut pahoja muutoksia.

Ja 5-20 vuoden aikajänteellä voidaankin sitten päättää vaikka kokonaisesta Leppäsuon talosta luopumisesta, jos tarve vaatii. Sille löytyy myös vuokraajia, koska ei se oikeasti missään skutsissa ole. Kampin kauppakeskus on aivan vieressä ja liikenneyhteydet Espoon suuntaan paremmat kuin hyvät.

Go Leppäsuo Business Park, go!

Peke Vaara kirjoitti...

Lauri Jahkola kirjoitti:
> Eikä ole tarvetta edes pitää nollabudjettia vaan
> alijäämä on ihan hyväksyttävää tällä pääomalla.

Lyhyenä korjauksena:

Toimintatalous ei tee nollabudjettia, vaan tuloutus käyttörahastosta on juuri tätä alijäämää, joka rahoitetaan Ylioppilaskunnan yritystoiminnalla. Toimintatalouden vuoden 2009 talousarvio on 3,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Ongelmana on, että tällä hetkellä alijäämää on enemmän kuin yritystoiminnalla kyetään (väliaikaisesti) rahoittamaan. Puute on likvidistä varallisuudesta, ei niinkään pääomasta.

KTS:ää valmisteltaessa pitäisikin ottaa kantaa siihen, uskotaanko yritystoiminnan ("pääoman") tuottavan riittävästi käteistä muutaman vuoden päästä, jotta sillä kyetään rahoittamaan kestävästi esim. yli kahden miljoonan euron alijäämä.


-Petrus Repo

L J kirjoitti...

Joo. Kiitos oikaisusta. Mutta loppukaneettina, KTS käyttöön ja pian!

Toivon kato mä!

Peke Vaara kirjoitti...

Voimassa oleva KTS käytettiin loppuun talousarviossa 2009.

Nähtäväksi jää, uskaltavatko edariryhmät vaalien alla linjata mitään riittävää nyt juuri ennen vaaleja päätettävässä uudessa KTS:ssä, vai että päätetäänkö säästökeinoista hallitusneuvotteluissa.