Moikka kaikki! Liityin tänään Villiviiniin kirjoittajaksi. Ensimmäinen juttuni käsittelee suhtautumista yleisesti politiikkaan ja erityisesti opiskelijapolitiikkaan.
Keskustelin lääkiksen asuntolan saunalla muiden opiskelijoiden kanssa tässä äskettäin, kun siellä oli uusien opiskelijoiden hullutuksia, sauna ja ryyppäjäiset käynnissä. Kaverini tuli utelemaan HYY-asioista ja oli vähän kiinnostunut lähtemään ehdolle. Hän kysyi, minkä verran HYY:n vihreät ovat kytköksissä Valtioneuvostossa toimivaan vihreään puolueeseen, jonka toimintaan ei ollut niin tyytyväinen. Kysyi myös ajankäytöstä ja siitä, onko edarissa olo palkitsevaa. Ja oli kiinnostunut siitä, miten HYY:n vihreät sijoittuvat vasemmisto-oikeisto-akselilla.
Enpä ollut tullut ajatelleeksi mitään vasemmistoa tai oikeistoa. Minusta kyseessä ovat satoja vuosia vanhat asetelmat jotka tulisi jo unohtaa. Minusta perinteinen oikeisto on pelkkää arvokonservatismia, populismia ja pääoman puolustamista, vasemmistossa on jotain itua ja puolestaa nykyaikana populismia on erityisesti sellaisissa rasismipuolueissa kuin persut. Sen sijaan vihreät ovat ainakin tavanneet tuoda raikkaita tuulahduksia tulevaisuutta ajatellen. Sitä voisi luonnehtia liberaaliudeksi. Toki on muutakin liberalismia, joista talousliberalismi ahdistaa ainakin minua. Tarkoitan siis sellaista uusliberalismiksikin kutsuttua ajatusta, että liike-elämä voisi toimia kaikilla mahdollisilla yhteiskunnan aloilla ja että mm. valtio voidaan supistaa mahdollisimman pieneen budjettiin, joka lähinnä palvelee isoja firmoja.
Arvostelimme muitakin eduskuntapuolueita. Kokoomus nyt tunnetaan savupiipunhalauksista ja koti-uskonto-isänmaa-fraaseistaan. Demarit eivät oikein tunnu saavan asioita aikaiseksi. Ja viime aikoina hallituspuolue vihreätkin on alkanut vajota eduskunnan hegemoniaan.
Onneksi HYY:n vihreät voi kannattaa omaa lippuaan riippumattomammin. Ja meillä on mahdollisuus muuttaa ylioppilaskunnan luutuneita ja epätasa-arvoisia käytäntöjä. Ehkäpä kaverini lähtee mukaan ja voimme pitää yhdessä vaalikojua. Ajatuksena on rempata pyöriä, tarjota olutta ja kasvisruokaa (kotipullia tai sämpylöitä :-) Siinä sivussa voisi puhua tavan opiskelijoiden kanssa politiikasta tai vähän muustakin.
On tylsää, että ihmiset politiikasta puhuessaan turvautuvat vanhaan retoriikkaan ja pelkistettyihin ajatuskulkuihin. Sellaisiin, että
"minä olen vihreä -> vihreät ovat hallituksessa -> asiat ovat hyvin" tai että
"maahanmuutto on ongelma -> kielletään se" tai että
"haluan lobata typeriä kansalaisia asiassa se ja se -> alan mustamaalata vastapuolta mainostoimiston kehittämillä typerillä fraaseilla" tai että
"kansalaisia ei kuitenkaan kiinnosta politiikka -> voimme ihan hyvin sopia asiasta ensin ja järjestää äänestyksen vasta sitten".
Politiikan pitäisi olla ihan helppo juttu ilman salakamareiden kähmintää ja etukäteen tehtyjä mattivanhas-päätöksiä. Sitä helpottaisi, jos asioista puhuttaisiin tosi nimillä eikä kaunistelluilla väännöksillä. Lääketiedettä on helpottanut huimasti, kun vanhaa kangistunutta nimistöä on uudistettu. Miksei politiikkaa harrasteta tieteelliseltä kannalta, miksi se on niin mystistä? Mikä ihmisissä on vikana, kun he ajattelevat niin pelkistäen ja juntisti yksinkertaistaen? Onko se vain geneettistä? Toivottavasti uusi kausi edarissa alkaa yhteistyön mutta avoimuuden hengessä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
"Ja meillä on mahdollisuus muuttaa ylioppilaskunnan luutuneita ja epätasa-arvoisia käytäntöjä."
Minua kiinnostaisi tietää, millaiset HYYn käytännöt koetaan näinä päivinä luutuneina ja epätasa-arvoisina. Itse olen hyvinkin ylpeä HYYstä ja pidän sitä melko tasa-arvoisena ja modernina yhteisönä. Mutta missä olisi vielä parantamisen varaa?
No vitsit. Se on varmaan suhteellista, mikä on luutunutta. Mutta ainakin se, ettei edarissa käydä sovinnollista keskustelua vaan pysytään omissa juoksuhaudoissa. MInulla on vahva tuntu, että päätökset enimmäkseen sovitaan ryhmänjohtajien ja hallituslaisten kesken. Toki näissä yhteisöissä voi ollakin paljon parempi meininki kuin jossain toisaalla yhteiskunnassa. Mutta ihan riviedaattorina saa kyllä aika paljon seurata sivusta.
Tuntuu, ettei kokouksissa osata käydä keskustelua. Myönnän, että olen itsekin syyllistynyt tähän ja että paljon on eka kausi opettanut.
Erityisen ällöttävää on se, miten hallitus muodostetaan salakähmässä etukäteen! Vaikka kaikki tietävät, että se tehdään etukäteen, on se silti inhottavaa >:-/
Olin itse neljä vuotta edarissa ja olen senkin jälkeen seurannut toimintaa sivusta. Ainakin oman ryhmäni osalta (osakunnat) puheenjohtaja edusti koko ryhmän etukäteen neuvottelemaa kantaa, samoin hallitusedustajat ja -neuvottelijat. Koin, että edaattorina pystyin vaikuttamaan nimen omaan omassa ryhmässäni käydyn keskustelun kautta, enkä kokenut epäkohtana sitä, ettei kaikesta äänestetty edustajiston kokouksessa.
Hallitusneuvottelut toki tehdään aika salassa, mutta käsittääkseni vasta vaalien jälkeen.
Antoisaa edari- ja vaalisyksyä myös HYYn Vihreille!
Joo, on HYY:ssä kyllä suhteellisen leppoisaa toiminta. Mutta kyllä se tottumattomalle särähtää korvaan, kun kuulee, että kokouksissa käytävät keskustelut ovatkin enimmäkseen teatteria :-)
Minua suivaannutti kerran, kun paneteltiin, että mielipiteeni paperinvalmistusta koskien olisi liittynyt johonkin eturyhmään tai kytkyihin. Se oli puhdas mielipiteeni eikä sillä ollut tekemistä sen kanssa, valmistetaanko kyseinen paperi Suomi- vai Ruotsi-nimisessä valtiossa.
Liiketaloudessa valtiot tuntuvat muutenkin olevan vähän toisarvoinen seikka, lähinnä vakauttavat yhteiskunnallisia oloja mutta toisaalta verottavat. Minusta on naurettavaa, että ylioppilaskunnan pitäisi tukea suomalaista metsäyhtiötä, jos suomalainen metsäyhtiö ei palvele valtion tai ainakaan valtion kansalaisten etua!
>:-/
Minusta ryhmäajattelu suitsii ihmisten aivoja. Mutta on tietysti hyvä, että ryhmissä keskustellaan ja että asiat yleensä valmistellaan hyvissä ajoin.
Silti pitäisi olla mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi edarin kokouksessa. Olisi ihanteellista, että ihmiset pyrkisivät voittamaan ennakkoluulonsa ja suhtautumaan asioihin myös sen uuden tiedon kannalta, mitä kokouksessa tuodaan esiin.
Jos kaivautuu poteroon ja sanoo vain juupas/eipäs, ei voi saavuttaa kovin merkittäviä tuloksia politiikassa. Tosin puolue saattaa tällaisesta helposti ennakoitavasta käytöksestä pitää ja ainakin Suomen eduskuntaan sellaisilla meriiteillä voi päästä.
Toivon, että ainakin europarlamentti kuitenkin äkkiä raakkaa pois sellaiset poliitikot, jotka eivät ole valmiita keskusteluun. Toivon myös, että HYY:n edari kehittyessään tuo kehitystä myös Arkadianmäen edariin. Tosin ne lienevät kaksi varsin erilaista maailmaa.
Toivossa on hyvä elää, sanoi saivare.
Jos Markus Koljonen luet tätä blogia enää ikinä niin minut saapi liittää tuonne kirjoittajalistaan.
Mutta jos Villiviini katsotaan aikansa eläneeksi niin voin aloittaa omankin plokini. Sen nimeksi tulleekin sitten "Vihreä Humalainen"
P.S. Neuvoksi vain. Lähetän myös spostia/ tai soitan aiheeesta
Lähetä kommentti