HyVi haastaa HYYn hallituksen ja muut edustajistoryhmät ajatustalkoisiin.
Vuoden 2007 budjettiin on tulossa määräraha keskustoimiston Linux-hankkeen edistämiseen. Hanketta on ajettu määrätietoisesti vuosikausia, mutta se on aiemmin tärmännyt moniin käytännön hankaluuksiin. Esteinä on ollut mm. sellaisen tahon löytäminen, joka osaisi sopivaan hintaan tuoda Linux-järjestelmän HYYhyn ja kouluttaa ihmiset käyttämään ohjelmistoa.
HyVi kysyykin nyt HYYn hallitukselta, voisiko HYYhyn perustaa uuden erillisen "tietoyhteiskuntavaliokunnan"? Valiokunnan tehtäväksi tulisi edistää niin ylioppilaskunnan sisällä kuin sen ulkopuolellakin tiedon tuottamista teknisin apuvälinein, ajaa uuden teknologian omaksumista sekä madaltaa teknokynnystä, eli tehdä tekniikan käyttämisestä helpompaa ja ymmärrettävämpää.
Uuden valiokunnan tehtäväksi tulisi myös löytää sellaiset tahot, jotka voisivat viedä Linux-hanketta eteenpäin.
HYYstä voisi tulla Suomen johtava uutta tekniikkaa hyödyntävä ylioppilaskunta, mikäli niin haluaisimme. Opiskelijoidemme keskuudessa on lukemattomia ihmisiä, joilla on teknisen osaamisensa ansiosta paljon annettavaa ylioppilaskunnallemme, muttei kanavaa tuoda taitojaan esille.
HYY voisi ottaa myös mallia Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hankkeesta rakentaa TOKYOlle Wiki-muotoinen sivusto.
Osallistamalla riviopiskelijoita tietoyhteiskuntaprojektiin, saavuttaisimme myös muita ilmiselviä tavoitteita.
Tuokaamme ylioppilaskuntamme yhdessä 2000-luvulle. Miettikäämme yhdessä, miten Linux-hanketta, Wiki-tekniikkaa ja mitä hyvänsä uusia innovaatioita voitaisiin edistää ja hyödyntää HYYssä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Jotta HYYstä voisi oikeasti tulla Suomen johtava uutta tekniikkaa hyödyntävä ylioppilaskunta, täytyisi sen toimijoilla olla aitoa kiinnostusta uuden tekniikan soveltamiseen ja mielellään myös siihen liittyvää osaamista. Ei pelkästään sillä kourallisella, joka muodostaisi uuden valiokunnan aktiivijoukon, vaan hallituksella ja sihteeristöllä. Ihan jo katsomalla sitä ainevalikoimaa, mitä tässä yliopistossa voi opiskella, vaikuttaisi siltä, että HYY on tässä auttamattomasti altavastaajan asemassa esimerkiksi teknillisten yliopistojen ylioppilaskuntiin verrattuna.
Eri asia sitten on, kannattaako HYYn edes yrittää olla edelläkävijä tässä asiassa. Vaikka visioiminen ja uudella tekniikalla leikkiminen onkin kivaa, menee siihen myös aikaa, ja oikeatkin työt pitäisi jossain välissä ehtiä tehdä.
"Tietoyhteiskuntavaliokunnan" suhteen olen myös epäileväinen, mutta se johtunee siitä, etten ole oikein saanut otetta siitä, mitä valiokunnan haluttaisiin tekevän. Jossain takaraivossa vielä kummittelee vaikutelma siitä, että haluttaisiin innovoida komiteatyönä.
Ylioppilaskunnasta löytyy kieltämättä paljon ihmisiä, joilla on sekä teknistä osaamista että ideoita sen hyödyntämiseen. Eri asia vain on, kuinka kiinnostava HYY heidän näkökulmastaan on. Näkyviä ja mielenkiintoisia vapaaehtoisprojekteja, joissa on vapaat kädet toimia ilman yläpuolelta tulevia paineita, löytyy maailmasta kuitenkin pilvin pimein. Mitä HYYssä on sellaista, mikä nostaa sen ylitse muiden?
Jounin kommenttia on odotettu ;)
Meikäläisen näkökulmasta tämä näyttäytyy ihmeellisen vaikeana. Tällä hetkellä hallituksella ja sihteeristöllä ei ole osaamista kyseisessä asiassa. Lienen itse tyyppiesimerkki ongelmasta: ajattelen, että siirtyminen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin on pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu, mutta minulla ei ole hajuakaan, miten se tapahtuisi.
Läppärini käy Microsoftilla, koska en osaa laittaa siihen Linuxia (OpenOffice-paketin sain just ja just asennettua) enkä edes tiedä, miten se toimii.
Ensi vuodelle on kehysbudjetissa varattu 5000 euroa asian edistämiseksi. Jotta ei tapahtuisi niin kuin viime vuonna, eli ei mitään, sille rahalle pitäisi nyt keksiä käyttöä. Firmalta ostettavaan konsulttityöhön se ei riittäne.
Olen itse ehdottanut jossain iltakoulussa, että nyt alkajaisiksi asennettaisiin keskustoimistolle edes ne OpenOffice-ohjelmat ja totuteltaisiin niihin. Rahalla voisi varmaan kouluttaa myös uutta tiedottajaa perehtymään asiaan.
Uuden valiokunnan perustaminen on ehkä vähän raskas prosessi, mutta jonkinlaisen ad hoc mietintämyssytyöryhmän luulisi ja toivoisi nyt alkajaiseksi meidän hallituksen saavan kasaan.
Jatketaan aiheesta.
Avoimeen lähdekoodiin perustuviin ohjelmistoihin siirtyminen ei edellytä sen kummempaa osaamista. Jokainen tietokoneenkäytön perustaidot omaava osaa tehdä normaalit toimistorutiinit ja netin käytöm myös avoimen lähdekoodin ohjelmilla. HYY:ssä ei tälläkään hetkellä tavalliset käyttäjät vastaa tietojärjestelmien ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.
Netissä surffaaminen ja sähköpostin luku onnistuu helposti Mozillan Firefoxilla ja Thunderbirdilla ja toimistorutiinien hoitaminen onnistuu hyvin OpenOfficella. Näitä ohjelmia voi kuka tahansa kokeilla tutussa Windowsissa. Kun ohjelmat on tullut tutuksi, niin Linuxiin siirtyminen on varsin vaivatonta.
Linuxin normaali työpöytäkäyttö ei ole yhtään sen vaikeampaa kun Windowsin tai Macin käyttäminen, sillä suosituimmat Linux-jakelut, kuten Ubuntu ja Suse ovat hyvin selkeitä ja helppokäyttöisiä. Yleensä Linuxia pitää vaikeana vain ne, jotka eivät ole siihen tutustuneet.
Osaaminen tai sen puute argumenttina avoimen lähdekoodin ohjelmia vastaan on siis varsin kestämätön.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja Linux tuleekin nähdä pidemmän aikavälin kestävänä ratkaisuna, joka tarjoaa:
-parempaa tietoturvaa
-vakautta
-muokattavuutta
-riippumattomuutta yhdestä ohjelmistotalosta.
Kaiken kukkuraksi se tulee ajan myötä myös edullisemmaksi ratkaisuksi, vaikka siirtymisestä tulisikin kustannuksia.
Suosittelen seuraavia sivuja kaikille aiheesta kiinnostuneille:
linux.sange.fi
Ubuntu tutuksi -wikikirja
Kuulemani huhupuheen mukaan tässä tapauksessa ongelmia tuottaa (klassisen muutosvastarinnan lisäksi) se, että HYY:n ja HYY Yhtymän järjestelmien välillä pitäisi olla jonkin asteista kommunikaatiota. Mutta - yllätys! - koko asia tuntuu leijuvan pelkkien kuulopuheiden varassa.
Ensin (5000 eurolla) pitäisi selvittää
a) mitä HYYn tietokonejärjestelmältä vaaditaan käytännössä
b) mitkä ovat Linux-muutoksen kriittiset kohdat
Ennen tällaisia faktoja keskustelu tuskin etenee mihinkään.
Olisi myös mukava kuulla aihepiiriä tuntevien näkemyksiä: TKO-äly, tietojenkäsittelytieteen laitos, Linuxilla rullaavia toimistojärjestelmiä pystyttäneet, hoi! (Kuka ottaisi HYY:n puolesta yhteyttä?)
Ja taas on se aika vuodesta, kun Linux-kysymys nousee esiin...
HYYn sisältä ei Altin vaatimaan selvitykseen tarvittavaa osaamista löydy. Uni-IT:stä ehkä, mutta siellä vaarana on työntekijöiden muutosvastarinta. Osaamista täytyy siis hankkia ulkopuolelta, mikä maksaa. 5000 euroa jää siinä helposti pieneksi summaksi.
TKO-älyltä tuskin kannattaa lähteä kysymään. Muiden ainejärjestöjen tavoin sen aktiivit ovat etupäässä nuorta polvea, joka ei vielä kovin paljon osaamista ole ehtinyt hankkimaan. Ne, jotka osaavat, ovat puolestaan töissä eivätkä voi kovin helposti lähteä harjoittamaan toimintaa, joka voitaisiin tulkita työnantajan kanssa kilpailemiseksi.
Yliopistolta varmaankin kannattaa kysyä. Tietojenkäsittelytieteen laitokselle on vuosien varrella saatu luotua oikein toimiva Linux-ympäristö, jota käyttää mielellään, ja sen luoneet ihmisetkin ovat yhä talossa. Niitä harvoja asioita, joita ei Linuxin puolella voi järkevästi tehdä, varten on etäkäyttö-Windows. Nytkin minulla on tuossa yhdellä virtuaalityöpöydällä auki Windows, vaikka muuten Linuxia käytänkin.
Tietotekniikkaosaston UHL saattaa olla varteenotettava vaihtoehto HYYn Linux-järjestelmän pohjaksi. En tosin tunne projektin tilannetta enkä siinä mukana olevia ihmisiä. Sinnekin suuntaan kannattanee olla yhteydessä.
Hieman kaupallisemmalta puolelta Sange vaikuttaa firmalta, jossa on paitsi Linux-osaamista, myös vihjeellisiä ihmisiä. Jos tietty poliitinen painolasti ei haittaa, voi sieltäkin olla vaivan arvoista kysyä.
Kaikenlaisia Linux-konsultointia harjoittavia firmoja löytyy toki pilvin pimein. IT-ala on kuitenkin siitä ikävä, että kahden paperilla samanlaiselta näyttävän firman välillä saattaa olla huomattavia osaamis- ja laatueroja, jotka paljastuvat vasta jälkikäteen. Firman tai sen työntekijöiden maineen perusteella voi yrittää päätellä jotain, mutta sekin edellyttää jonkinlaista alan tuntemusta.
No niin, lämpenihän se Jounikin Linuxille ;-) Varmaankin puhut Hyalin ihmiset asian puolelle?
Sange voisi olla hyvä firma, josta kysyä konsultointia. Toinen hyvä voisi olla Opinsys.
Ja näitä alan firmojahan löytyy enemmänkin. Tässä pari listausta:
Sangen lista
COSSin listaus
Tuolla viidellä tuhannella eurolla saa varmasti hyvän ja laadukkaan selvityksen. Tuo 5000 euroa kannattaa nyt käyttää, sillä Altti on varmasti siinä oikeassa, että ilman tuollaista selvitystä, keskustelu siirtymisestä Linuxiin ja Open Sourceen ei oikein voi kunnolla alkaa.
Vielä sen verran OpenOfficesta, että oikeusministeriöhän teki taannoin varsin kattavan selvityksen OpenOfficeen siirtymisestä. Selvitys suosittaa siihen siirtymistä ja ministeriössä onkin tehty jo jonkin verran pilotointia asiasta. Nuo kannattaa vielä tsekata:
Oikeusministeriön hallinnonalan toimisto-ohjelmaselvitys
OpenOffice.org versio 2. Kysymysten ja vastausten käsikirja
Ja tässä vielä pari linkkiä avointen tiedostomuotojen (open document) käytön leviämisestä:
Belgia
Tanska
Massachusetts, USA
Suomalaisten järjestöjen kannanotto
EU:n komissio suosittelee
YK suosittelee
Vaikka Linuxin kanssa edettäisiinkin hitaammin, niin OpenOfficeen ja sen avoimeen OpenDocument -tiedostomuotoon siirtyminen HYY:n sisäisessä toiminnassa olisi mielestäni oikea siirto.
Mitä ylioppilaat tänään, sitä muu yhteiskunta huomenna!
Terveisiä juuri päättyneistä Opiskelijakirjaston ja Humanistisen tiedekunnan välisistä neuvotteluista. Tapaamisessa keskusteltiin mm. TVT-ajokortista. Vielä taaperoiässä olevan erittäin tärkeän projektin kehittäminen yhdessä yliopiston kanssa ei lienisi hassumpi homma esimerkiksi Teknovaliokunnalle. Jos sellainen olisi olemassa siis. Valiokunta siis. Minkälainen ja mitä varten olkoon avoin keskustelulle.
Vaikka metakeskustelu komiteoiden, lautakuntien, työryhmien ja edustajistojen tarpeellisuudesta jääköönkin toiseen kertaan, uskon itse löyhempien yhteenliittymien voimaan. HYYssä kynnykseksi nousee kuitenkin usein isojen hankkeiden eteenpäinviemiseen tarvittava mandaatti, joka liittyy läheisesti edustavuuden ja legitimiteetin riittävään huomioimiseen. Puhumattakaan innokkaiden vapaaehtoisten puurtajien värväämisen vaikeudesta.
Hei, mahtavaa, että onnistuitte budjetoimaan tällaiseen. Luulen, että olisi tärkeää, että dokumentoisitte tämän prosessin mahdollisimman hyvin, jotta tämäntyyppinen ratkaisu tulee muille ylioppilaskunnille (sekä miksei muunkintyyppisille organisaatiolle) helpommin lähestyttäväksi. Tämä myös siinä tapauksessa, että projekti toteutettaisiin vain osittain tai että sitä ei erilaisten kannattavuuskartoituksien jälkeen toteutettaisi lainkaan. Menestystä hankkeeseen!
Vaikka viesti on vanha, on aihe edelleen kiinnostava: onko tuo teknovaliokunta edennyt mihinkään suuntaan? Entä Linux-hanke? Onko rahat käytetty?
JYY on asettanut työryhmän selvittämään JYYn tietohallinnon järjestämisen vaihtoehtoja (kts. http://www.jyy.fi/dokumentit/426.pdf )
HYY:n luulisi kykenevän samaan ja ymmärtävän Linuxin edut, varsinkin kun Linux on HYY:n siipien suojista kotoisin..
Kevyet LTSP-päätteet (kts. esim. http://www.antarktis.fi ) säästäisivät myös energiaa ja vähentäisivät päivitystarvetta.
Voisipa HyVi ehkä muuten ajaa myös koneiden sammuttamista yöksi (ja vaikka ne sanoo että ei niitä voi päivitysten takia sammuttaa niin kysykääpä kuinka usein tällaisia päivityksiä tehdään :)
Ja miksikö täällä rutisen: koska en keksinyt muutakaan keinoa kommunikoida päätöksiä tekeviin tahojen kanssa..
Lähetä kommentti