Marraskuun manifesti – ylioppilaskunnan edustajistovaalien poliittinen yhteisjulistusEdustajistovaalien äänestysprosentti HYY:ssä on ollut jo pitkään alle 40 %:n. Tämä ei suinkaan ole ainoa opiskelijademokratian kriisin ulottuvuus. Niin sanottujen sitoutumattomien ryhmien politiikka uhkaa tehdä HYY:stä suuren budjetin leikkiparlamentin.
YLIOPPILASKUNNAN NIIN SANOTUT sitoutumattomat ryhmät, osakunnat ja ainejärjestöt, ovat etujärjestöjä, jotka ovat kiinnostuneita vain pienestä osasta opiskelijoiden elämään liittyvistä asioista – ikään kuin opiskelijat eivät olisi lainkaan osa muuta yhteiskuntaa. Ylioppilaskunnassamme he pitävät huolta miljoonaomaisuuden hallinnan lisäksi lähinnä tuen ja tilojen saamisesta omalle toiminnalleen. HYY:llä on kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla muskelia ja vaikutusvaltaa. Miksi siis vain istua passiivisesti päättävissä elimissä, kun voisi ottaa kantaa ja toimia aktiivisesti monin tavoin opiskelijoiden hyväksi? Opiskelijapolitiikka voi olla parhaimmillaan hyvä vaikuttamisen tapa. Huonoimmillaan se on vain viina- ja bilerahojen kierrättämistä yhdestä taskusta toiseen. Se, miten ylioppilaskunnan rahat päätetään käyttää, on aina poliittinen päätös.
SITOUTUMATTOMIEN DOMINOIMASSA HYY:ssä merkittäviin luottamustehtäviin ei suinkaan aina valita pätevimpiä hakijoita – vaan tehtävät jaetaan härskissä sulle, mulle -hengessä, vuorovuosin osakunnille ja vuorovuosin ainejärjestöille. Tällainen hyväveliverkosto on opiskelijademokratian kannalta tuhoisa ja täysin vieras yliopistolaitoksessa, jossa perinteisesti pätevyys ja kriittisyys ovat tärkeimmät kriteerit ihmisiä valittaessa eri tehtäviin.
POLIITTISESTI SITOUTUMATTOMAT kokevat edustavansa ylioppilaskuntansa jäsenistöä poliittisia ryhmiä paremmin ja puhtaammin. Näin he oikeuttavat jäsenmaksun jatkuvat korotukset ja huikean kalliit kiinteistöhankkeet vailla itsekriittisyyttä. Erottava tekijä poliittisten ja ”ei-poliittisten” välillä on myös se miten sitoutumattomat suhtautuvat tiedon avoimuuteen ja saatavuuteen. Luottamuksellisuuden ja hallinnollisten syiden varjolla sitoutumattomien hallitsemassa HYY:ssä evätään opiskelijoita edustavilta päättäjiltä oikeus tutustua riittävän aikaisin välttämättömiin taustatietoihin ja asiakirjoihin myös merkittäviä päätöksiä tehtäessä.
KAIKKI POLIITTISET PÄÄTÖKSET edellyttävät kykyä ja uskallusta ajatella itse. Poliittisesti sitoutumattomat ryhmät ovat kuitenkin ulkoistaneet tämän tehtävän erilaisille auktoriteeteille, joilla HYY:ssä tarkoitetaan lähinnä eri toimielinten asiantuntijajäseniä, jotka pääsääntöisesti itse ovat entisiä sitoutumattomien ryhmien edustajia. Jotta opiskelijaedustajien ei tarvitsisi päättää itse HYY:n kehittämisestä jatkossakaan, sitoutumattomat haluavat päätöksentekoon vielä lisää asiantuntijajäseniä opiskelijoiden vaikutusvallan rippeiden kustannuksella.
ÄLÄ SIIS VALITSE SIKAA SÄKISSÄ äänestämällä tulevissa edustajistovaaleissa poliittisesti sitoutumatonta ehdokasta, vaikka hän olisikin kaverisi, sillä suhteellisessa vaalitavassa äänesi menee aina koko ehdokaslistan hyväksi. Tällöin äänesi saattaa mennä järjestöjyrälle, jonka arvomaailma on täysin erilainen kuin sinun ja joka kuitenkin sokeasti kokee palvelevansa kaikkien opiskelijoiden etua. Äänestämällä poliittisia ryhmiä, edistät ylioppilaskunnassasi demokraattisempaa, avoimempaa ja kriittisempää päätöksentekoa.
Lotta Kortteinen, pj. HYY:n Vihreät
Elina Vaahtera, pj. Sitoutumaton vasemmisto
21 kommenttia:
Ei millään pahalla, mutta tämä argumentointi ei ole hirveän ylevää eikä noudata niitä ihanteita joita te kerrotte edustavanne. Voisi sanoa jopa mustamaalaamiseksi.
Tulipa luettua äsken Raastin vuosilta 2007 ja perään sama lehti vuodelta 2002. Tuntuu, kuin näiden kahden lehden välisssä olisi pidempi ajallinen kuilu kuin viisi vuotta. Vuoden 2002 lehti kirjoitti hyvällä hengellä HYYn Vihreille tärkeistä asioista ja piti omaa lippua korkealla, kun taas vuoden 2007 lehdessä oma poliittinen sisältö jäi muiden ryhmien mustamaalaamisen jalkoihin.
HYYn Vihreät liputtavat puheiden tasolla yleviä arvoja (kuluneella kaudella edarissa on kuultu ainakin useita puheenvuoroja "älyllisestä rehellisyydestä" ja "moniarvoisuudesta"), mutta vaaleissa nämä teemat eivät näköjään päde.
On surullista, että omat vaaliteesit täytyy vääntää aikaiseksi siitä, ketä ei ainakaan kannata äänestää. Tämä on teiltä kuitenkin varmasti tietoinen valinta, jolla on hyvät perustelut. Haluaisitteko kertoa niistä jotekin äänestäjillekin?
Aiotteko taas viiden vuoden kuluttua palata omiin teemoihin? Tätä voisin toivoa, ellei muuten, niin ihan teidän oman imagonne vuoksi. Lahjanne menevät hukkaan nykymallissa.
Hei, anonyymille ja miksei Aurallekin: toivon, että HyVi voi palata yleviin asioihinsa viiden vuoden päästä, tai itse asiassa jo aiemmin. Nyt vaan on niin ikävästi, että moni asia on HYYssä tosi huonosti. Anonyymin kannattaa lukea muitakin Villiviinin postauksia, miten esimerkiksi Reilun kaupan kahvin saaminen Unicafeisiin on todella vaikeaa, vaikka siinä olisi laajapohjainen HYY-kentän yhteinen tahto takana. Raastimen sävy on varmaan paikoitellen jyrkkä, mutta ikävä on tilannekin tällä hetkellä - niin kuin esimerkiksi Ylioppilaslehden pääkirjoituksesta voi lukea. Manifestin on tarkoituskin olla kärkevä, jotta se ehkä herättäisi HYYn makoisasti ja sikeään nukkuvan puolueenkin vaaliuurnille, Maailmanpyörän puolesta tai sitten sitä vastaan.
Raastin oli surullista luettavaa. Erittäin kummallista, että vihreitä ei huoleta äänestysprosentin alhaisuus. Eikö ole kaikkien yhteinen ongelma, että ihmiset eivät löydä uurnille? Eikö ihmisiä tulisi ennemmin kannustaa äänestämään ylipäätään, kuin julistaa vahvasti tyyliin "älkää äänestäkö ainejärjestöjä tai osakuntia"? Ihmettelen kovasti tällaista mollausta ja mustamaalausta. Yöks. En enää taida ollakaan niin vihreä kuin aiemmin luulin.
Anonyymi: Harmillista, jos HYYn Vihreistä saa kuvan, että alhainen äänestysprosentti ei huoleta, sillä kyllä se huolettaa. Opiskelijoiden osallistumattomuus on yksi opiskelijademokratian kriisin ulottuvuuksista. HyVin ratkaisu tähän tilanteeseen on ylioppilaskunnan toiminnan politisoituminen.
Viestinnässämme on jokin tosiaan mennyt pahasti pieleen, jos siitä saa kuvan että meidän mielestämme ei pitäisi äänestää. Olemme kuitenkin halunneet korostaa, että opiskelijan vaaleissa antama ääni on merkityksetön, ellei se aseta tukeaan poliittisille tavoitteille. Osakunnilla ja ainejärjestöillä nämä tavoitteet ovat järjestään hämärämpiä, suppeampia ja sekalaisempia kuin poliittisilla ryhmittymillä. Tämän tosiasian esille nostaminen tuskin on "mustamaalaamista ja mollausta": se on poliittisia linjoja koskevaa vertailua ja debattia, jota surullisen moni ylioppilaskunnassamme ei uskalla käydä.
Minusta on näköjään tulossa HyVin blogin vakkarikommentoija :D
Haluaisin vain esittää eriävän mielipiteeni tuohon markus k:n esittämään väittämään: "Osakunnilla ja ainejärjestöillä [nämä] tavoitteet ovat järjestään hämärämpiä, suppeampia ja sekalaisempia kuin poliittisilla ryhmittymillä."
Meidän (HYAL:n) tavoitteemme HYY-politiikassa eivät ole sen hämärämpiä kuin teidänkään tavoittenne. Ne perustuvat vain eri asioihin, mutta ovat kyllä johdonmukaisia ja selkeitä. Olennainen pointti tässä on, että me asetamme tavoitteemme opiskelijan näkökulmasta ylioppilaskunnan tasolla, te valtakunnanpoliittisesti. Poliittisuus ja valtakunnanpoliittisuus ovat kuitenkin aivan eri asioita. Poliittisuus määrittyy aina kunkin kontekstin mukaan, ja siis ylioppilaskuntapolitiikassa ja opiskelijoita koskevissa asioissa tavoitteemme ovat hyvinkin selkeät. Keskeisiä linjojamme:
- sivistysyliopiston puolustaminen, opiskelijoiden edustuksen säilyttäminen yliopistohallinnossa
- opiskelijoiden omaehtoisesti järjestämän toiminnan ja aktivoitumisen tukeminen
- tärkeää opiskelijoiden lähiedunvalvontatyötä tekevien ainejärjestöjen tukeminen
- yhdenvertaisuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille opiskella sosiaalisista ja muista lähtökohdista huolimatta
- opiskelijan opintososiaalisen aseman parantaminen
- opiskelijoiden suosimien, ympäristöystävällisten liikkumismuotojen helpottaminen
Nuo edellä mainitut arvot tietää saavansa, kun äänestää ainejärjestöläistä. Onko tuo nyt niin sekavaa ja hämärää?
Jos tavoitteemme ovat "suppeammat" kuin teidän, se johtuu omaksumastamme näkökulmasta, että olemme ylioppilaskunnassa ensisijaisesti opiskelijan asialla emmekä tee valtakunnanpolitiikkaa. Monelle on kuitenkin tärkeää tietää, että oman järjestön toiminta on jatkossa mahdollista, eikä tuki joudu leikkauslinjalle. On se mielestäni HYYssä aika poliittista.
Ei ole tarkoitus mainostaa HYAL:ia teidän blogissa mutta oli vain pakko selventää kun esititte mielestäni erheellisen väitteen :)
aura k, osoitit juuri pointtini toteen. :)
On erinomaista, että voimme HYYn Vihreissä ja HYALissa olla tismalleen samaa mieltä esille nostamistasi tavoitteista ja toimia yhdessä niiden saavuttamiseksi. Kuten sanoit, HyVin tavoitteet vain eivät rajoitu tuohon. Emme näe opiskelijaa irrallisena ympäröivästä yhteiskunnasta vaan aktiivisena osallistujana siihen.
Juuri tähän pohjautuu ehkä röyhkeäkin väittämäni siitä, että sitoutumattomat ovat sekalaisempi ja arvaamattomampi joukko. HYALia tai osakuntia äänestänyt ei tiedä niin tarkkaan, mitä saa äänensä vastineeksi. Valtakunnanpoliittisen tai miksei peräti maailmanpoliittisen kysymyksen edessä HYALilla ei ole ennalta ilmaistua selkeää linjaa. Tämä tarkoittaa, että näiden asioiden suhteen äänestäjälle on myyty sika säkissä.
Poliittista ryhmää äänestänyt sen sijaan tietää mitä saa: poliittisen ryhmän ehdokas on vähintään jossain määrin sitoutunut ryhmänsä yleiseen linjaan.
Antamalla äänensä kuinka vihreälle HYALilaiselle tahansa voi saada oikeistoänkyröitä hallitukseen – ja tiputtaa sieltä vihreät.
Tarkoitan tässä nyt sitä, että HYY-politiikassa ei meidän nähdäksemme ole niin paljon relevanssia sillä, mitä mieltä on valtakunnanpolitiikasta. Tärkeintä on näkemykset HYY- ja opiskelijapolitiikasta, koska niistä HYY:ssä päätetään ja niihin voimme vaikuttaa. Emme päätä HYY:ssä kuudennesta ydinvoimalasta tai maataloustuista.
Teitä äänestäessään taas ei voi tietää, mitä mieltä olette vaikka järjestötuista. Tai näyttäisi viimeaikaisen ja vaalikonevastauksienne perusteella, ettette ainakaan kovin positiivisella kannalla ole. Uhkana on, että teitä äänestäessä voi edariin päästä joku täysin järjestövastainen ja tuntematon "änkyrä" (teidän sanojanne lainatakseni). Meidän listoillamme kaikki ovat samalta opiskelualalta tai kampukselta ja listat ovat myös suhteellisen pieniä. Näin voi tietää, että ääni menee aina oman alan opiskelijalle.
Järjestöt ovat monen opiskelijan keskuudessa tärkeä oman elämän tukipilari ja vaikuttamisen muoto. Väitän, että monelle on tärkeämpää tietää, jatkuuko oman järjestön tuki jatkossa, kuin että kannatammeko sokerin säilyttämistä suomessa tai maailmanrauhaa.
Valtakunnanpoliittiset tavoitteet ovat sikäli ihan ok, mutta oikea politiikka oikeaan kontekstiin. Meidän mielestämme HYYssä tulisi olla ensisijaisesti opiskelijan, ei valtakunnallisen kattojärjestön asialla!
Ryhmillämme on erilaisia näkemyksiä asioiden merkityksestä, koska tapamme järjestyä ovat erilaiset. Minusta niin pitää ollakin, politiikka syntyy juuri siitä, että on erilaisia näkökulmia asioihin. Te järjestytte suurempien ideaalien, me opiskelijaa lähellä olevan arjen kautta. Kummassakaan ei ole mielestäni vikaa sinänsä.
Toivon vain, ettei omassa vaalikampanjassa mollattaisi muita vaan keskityttäisiin omiin hyviin juttuihin. HYYn vihreillä alku ei lähtenyt lupaavasti käyntiin tässä suhteessa, mutta viime päivinä olette mielestäni olleet liikkeellä hyvällä hengellä.
Vaikka valtakunnallisissa vaaleissa vihreitä olenkin aina äänestänyt, haluan HYY:n vaaleissa edelleen äänestää HYAL:ia. Yksi tärkeimmistä syistä tähän on, että en näe poliittisten järjestöjen ajaneen harrastejärjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamista.
Haluan valitsemani edustajan olevan kiinnostunut nimenomaan yliopistosta ja opiskelijan eduista, eikä ensisijaisesti sellaisista asioista , joihin vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa eduskunnassa tai kunnallispolitiikassa. Opiskelijapolitiikassa ne ovat toisella prioriteetilla ja kunnallis- ja valtiollisessa politiikassa ensimmäisellä.
Sulle-mulle -jaoista valittaminen kuulostaa opiskelijapolitiikkaan sen suuremmin vihkiytymättömän korviin oppositionurinalle. Aine- ja tiedekuntajärjestöni sekä lukuisat harrastejärjestöt olen kokenut paljon helpomminlähestyttäviksi kuin poliittiset järjestöt tai osakunnat. HyVin ja Amnestyn listoilla vuosikausia lurkattuani en ole ikinä saanut sitä fiilistä, että "no NYT ne järjestää just sellaista ohjelmaa, johon olisi helppo mennä mukaan tuntematta ketään sieltä ennestään!" Ottaa nyt sen malkan pois omasta silmästä eka, jooko. :)
p.s. Facebook-vaalimainonta on ärsyttävää. Tiedoksi sekä HyVi:n että HYAL:n ehdokkaille. En äänestä ainakaan kolmea sitä kautta spämmännyttä ehdokasta. Arvostan selkeitä mailimainoksia, jotka on lähetetty harkiten suoraa minulle (ja muille), eikä listojen kautta. Mailissa kannattaa toki olla linkki blogiin tai sivuun, joilta potentiaalisesta ehdokkaasta löytyy lisää tietoa. Yksi HyVin ehdokas on näin tehnytkin.
HYALin teemoja:
"sivistysyliopiston puolustaminen" ja "opiskelijan opintososiaalisen aseman parantaminen"...
Eihän tuollaisia voi kukaan opiskelija vastustaa - samoja arvoja saa varmasti äänestämällä ihan ketä tahansa.
Jos tärkeimmät edustajistovaaliteemat todella ovat tällä saralla, voisi olla taloudellisempaa arpoa eustajisto vapaaehtoisten keskuudesta. (Silloin voisi olla jopa varmempi siitä, että sinne päätyisi motivoituneita edaattoreita.)
Poliittisen värin tunnustaminen ei tarkoita sitä, että huomio on valtakunnanpolitiikassa, vaan omien arvojen selkeyttä. Yhteiset arvot ovat ymmärtääkseni tärkein syy valita tietty ehdokas. Ja erot arvoissa tärkein syy vaalien järjestämiseen - ja äänestämiseen.
Altti: Juuri nuo ovat tärkeimmät edustajistovaaliteemat. Kaikki ryhmät ovat niistä jokseenkin samaa mieltä. Siksi opiskelijapolitiikka kiinnostaakin niin harvoja.
Sanot, että poliittisen värin tunnustaminen kertoo arvomaailman selkeydestä, mutta rajoitut kuitenkin tarkastelemaan arvoja vain yleispoliittisten kysymysten osalta. Arvokysymyksiä nekin ovat, mitä mieltä vaikkapa järjestöpalveluista ollaan. Tällaisissa HYYn toimintaa konkreettisesti koskettavissa kysymyksissä "poliittisten" arvot ovat hajallaan jokaisen ryhmän sisällä - tai ainakin sellaisen kuvan olen tässä neljän vuoden aikana saanut.
Ylikorostat arvojen merkitystä äänestyspäätöstä tehtäessä. Moni toki korostaa ehdokkaan maailmankuvaa ja ajatusmaailmaa, mutta tällöinkin arvojen rinnalla on usein monia muita merkittäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi ammatti, koulutus, sukupuoli, ikä, elämäntilanne, sosioekonominen asema, uskonto ja etninen tausta. Toisaalta jos vaaleissa korostuvat voimakkaasti jotkin tietyt kysymykset, äänestäjä saattaakin valita ehdokkaansa sen perusteella, mitä mieltä tämä on näistä keskeisistä kysymyksistä ja uskooko äänestäjä ehdokkaan pystyvän edistämään näitä kantoja tehokkaasti. Kaikki nämä ovat hyviä perusteita ehdokkaan valitsemiseen, vaikka itse kullakin on varmasti omat näkemyksensä siitä, miten eri tekijöitä tulisi painottaa.
Sittarin ja poliittisen äänestäminen on samalla tavalla sian ostamista säkissä. Säkki on osittain auki, mistä äänestäjä näkee, että sisällä on sekä hyviä että huonoja asioita - hyvin harvalla kun mielipiteet menevät yksiin minkään ryhmän kanssa. Loppu sisältö riippuu tuurista, eikä sitä saa tietää, ennen kuin on valintansa tehnyt.
Se, että sittariryhmiä on ylipäänsä olemassa ja ne menestyvät näin hyvin, kertoo, että niiden tarjoamille säkeille on kysyntää. Opiskelijapolitiikassa mielipideavaruuteen jää yleispoliittisten ryhmien jälkeenkin sen verran suuria ja yhtenäisiä klustereita, joita poliittiset eivät pysty kunnolla kattamaan, että uusille ryhmille on selvä tilaus. Näitä ryhmiä vain sitten satutaan kutsumaan sittareiksi, vaikka ne eroavat poliittisista vain siinä, että ne perustuvat eri yhdistelmiin arvoja, lähtökohtia ja tavoitteita - yhdistelmiin, joille ei ole vastinetta valtakunnanpolitiikassa.
Ylipäänsä minusta tuntuu siltä, että puheet sittarin äänestämisestä sian ostamisena säkissä ovat lähinnä äänestäjien halveksumista. Ikään kuin äänestäjät olisivat tyhmiä ja heidän arvonsa huonoja, koska he eivät ymmärrä äänestää poliittisia vaan tekevät päätöksensä väärillä perusteilla.
Täällä tulikin sopivasti puheenaiheeksi se, mikä on ylioppilaskunnan ja sen edustajiston toimiala. Poliittisten ryhmien (varsinkin HyVin) pitäisi ottaa huomioon myös se mahdollisuus, että äänestäjä antaessaan äänensä ainejärjestöille tai osakunnille antaa erityisesti tukensa sille, että edustajisto pidättäytyy valtakunnanpolitiikasta - pysyy omalla alueellaan.
Vaikka poliittisilla ryhmillä olisi opiskelijan elämään liittyviä tavoitteita kuten sivistysyliopiston vaaliminen, saman saa äänestämällä sitoutumattomia. Poliittisia ryhmiä äänestämällä voi saada edustajan, joka esimerkiksi puoltaa äänekkäästi seksuaalivähemmistöjen hedelmöityshoito-oikeutta, kannustaa hoitajia lakkoon tai vastustaa kiivaasti Vuotoksen allasta. Äänestäjä saattaa olla aika hämillään, kun hänen nimissään ja mm. hänen äänensä suomin valtuuksin tällaisia edustaja suoltaa suustaan, vaikka tarkoitus oli vain puolustaa sivistystä...
Moni, joka on yliopiston ulkopuolisesta politiikasta kiinnostunut, osaa kyllä toimia mielipiteidensä mukaisesti ilman välikäsiä.
Hienoa, hieman kaivelemalla on alkanut nousta esiin se, mitä "sittariryhmät" edustavat: esimerkiksi pidättäytymistä valtakunnanpolitiikasta. Saisiko lisää aukikirjoitettuja piilovaaliteemoja, kiitos?
Tai no, tämän viestin jälkeen kukaan ei kuitenkaan uskalla enää kirjoittaa mitään vapautuneesti... :(
Altti: Samalla logiikalla poliittiset edustavat pidättäytymistä monista ylioppilaskunnan sisäisistä kysymyksistä, koska niillä ei ole näihin kysymyksiin kantoja ryhminä.
"Sittarit" ja "poliittiset" ovat kaikki samalla tavalla poliittisia ryhmiä: ne vastaavat joihinkin opiskelijapolitiikassa esiintyviin kysymyksiin ja jättävät toiset avoimiksi ja kunkin edustajan omaan harkintaan. Ero sittareiden ja poliittisten välillä onkin lähinnä siinä, ovatko nämä avoimiksi jäävät kysymykset yleispoliittisia vai ylioppilaskunnan sisäisiä, ja kuten vaalituloksista näkee, molemmille vaihtoehdoille löytyy ylioppilaskunnasta kannattajia.
Ihan oikeasti kannattaisi nousta sieltä poterosta ja tulla toisia vastaan, jos haluaa aitoa keskustelua.
Jouni kirjoitti: "Samalla logiikalla poliittiset edustavat pidättäytymistä monista ylioppilaskunnan sisäisistä kysymyksistä, koska niillä ei ole näihin kysymyksiin kantoja ryhminä." Saisiko tälle jotain perusteita? Taidamme kuitenkin SitVasin kanssa (OSYstä en tiedä) olla ainoa ryhmä, joka esimerkiksi kategorisesti vastustaa jäsenmaksujen nostamista ja kannattaa avoimempaa tiedotuspolitiikkaa HYYssä ja HYY Yhtymässä.
En oikein ymmärrä Anonyymin (onko heitä tässä threadissa useita vai yksi?) näkemystä siitä, että HYYssä poliittisten ryhmien edustajat olisivat jotenkin vähemmän kiinnostuneita ylioppilaskunta-asioista. Ei se, että sattuu olemaan kiinnostunut valtakunnanpolitiikasta tai vaikkapa kunnallispolitiikasta, ole mitenkään automaattisesti pois kiinnostuksesta ylioppilaskuntapolitiikkaa kohtaan! Kiinnostusta mahtuu ihmiseen yllättävän paljon.
Mainittakoon, että viime vuosina (2007, 2006 ja 2005) SYL:n hallitukseen on HYYstä päätynyt HYYn Vihreä, eli kyllä meiltä löytyy ihan aitoa kiinnostusta ylioppilasliikettä ja -politiikkaa kohtaan. Olen myös ollut erittäin vaikuttunut siitä antaumuksesta, millä esimerkiksi tänä vuonna SYLH:ssä toimiva Laura Nordstöm on tehtäväänsä hoitanut.
Anonyymille myös tiedoksi, että totta puhuen edustajistossa ei kauheasti pääse vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten ja millaisin tavoittein HYY toimii yliopistoyhteisön (HY) sisällä. Mielestäni siinä työssä tärkeimmässä roolissa ovat osaava sihteeristömme. Ja jotenkin pidän itsestäänselvyytenä, että edustajistoon hakeutuva ihminen ON kiinnostunut ylioppilaskunta-asioista ja yliopistomme kehittämisestä.
"Poliittisen värin" tunnustaminen lienee monelle kovin vaikea pala ja siksi sittariryhmään meneminen tuntuu luontevalta. Mielestäni HYYssä täytyy voida toimia myös näin, eli sitoutumattomille ryhmille on tilausta nimenomaan toimijoiden näkökulmasta.
Yksittäisenä äänestäjänä en kuitenkaan ikinä pystyisi antamaan ääntäni "eturyhmäryhmälle" (vrt. eläkeläisten puolue) tai ehdokkaalle, jonka taustaryhmällä ei ole yhtenäistä linjaa esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen huomioimisesta ylioppilaskuntayhteisössä. Kuten Ylkkärin sivuilla jo totesin, arvokysymyksiä, joissa sittariryhmien sisällä näkemykset repeävät eri suuntiin, löytyy myös ylioppilaskunnan ja yliopistoyhteisön sisältä - ei tarvitse mennä maataloustukiin tai ydinvoimaloihin asti.
Maaria: Selkein esimerkki ovat järjestöpalvelut. Poliittisista ryhmistä lähinnä Sitvasilla on niihin hyvin määritelty kanta, joka säilyy suhteellisen muuttumattomana vaalien yli.
Avoimempi tiedotuspolitiikka taas ei ole erityisesti HyVin ja Sitvasin tavoite, vaan se on myös yksi niistä peruspilareista, joiden varaan HYAL:n ja osakuntien sittariyhteistyötä lähdettiin aikanaan rakentamaan. Välissä oli huonompia vuosia, mutta nyt molemmat ryhmät ovat taas palanneet alkuperäisiin tavoitteisiinsa.
Mikä fiksaatio kaikilla on tämän valtakunnanpolitiikan kanssa? Hyvi on akateeminen liike ja se toimii omassa ympäristössään. Jos toimintaa ohjailtaisiin ylhäältä tai sivusta, olisi se varmaan johdonmukaisempaa. Hyvin toimintaa määrittävät toimijat itse oman kiinnostuksensa mukaan. Arvopohja perustuu vihreään poliittiseen ideologiaan. Hyvi on osa vihreää poliittista liikettä, josta voitte lukea uusimmista oppikirjoista. Monet puolueet ovat myös osa tätä liikettä; esimerkiksi Vinstrihreyfingin - grænt framboð. He eivät määritä tai ohjaa toimitaamme.
On totta, että Hyvi tuo HYYn reaalipoliittiseen kontekstiin ajatuksia, joihin monet ylioppilaat ovat ehkä törmänneet vain luennolla. Tällaisia ovat kestävä kehitys, ruohonjuuritason toiminta yhteis- (tai vaikka ylioppilas)kuntaan vaikuttavana voimana, transparentti hallintotapa, feminismi ja monet muut progressiiviset ja pelottavat ajatukset.
Tämä ei silti tarkoita, että olisimme sitoutuneet mihinkään valtakunnan poliittiseen puolueeseen sen paremmin kuin minkään valtakunnan politiikkaan.
On tosin totta, että Hyvi on kasvattanut vihreisiin (rp) lähes yhtä monta broileria, kuin hyal ja osakunnat yhteensä, mutta nämä nuorikot ovat itsenäisesti nousseet siivileen ja lentäneet kohti uusia lasikattoja. Lisäksi Hyvi tekee Vinossa yhteistyötä muiden vihreiden opiskelijajärejestöjen kanssa ohjaillen omalta osaltaan Vinon toimintaa.
Hyvi poikkeaa sitoutumattomista ryhmistä rakenteensa puolesta. Hyvi ei ole minkään muun elimen poliittinen siipi kuten HYAL. Se ei silti ole minkään suuremman organisaation ylioppilaskuntametastaasi niin kuin KANSY. Tämän vuoksi sama Hyvi osoittaa mieltään Patrian asevientiä vastaan ja vastustaa heidän vuokrasopimuksiaan luottamuselimissä.
Jos luette tarkkaan Hyvin vaalilehteä, saatatte löytää ylioppilaskuntaa koskevia kirjoituksia. Näiden lähtökohta ei välttämättä ole se, että HYYssä kaikki on aina parhaalla mahdollisella tolalla. Mikäli tämä on surullista, otan osaa ja yritän korjata asian.
Jos luete hyvin tarkkaan Hyvin vaalilehteä, löydätte yhden ilmastonmuutoskeskustelua tarkastelevan jutun ja yhden Helsingin keskustan autoistumista koskevan jutun. Muut jutut käsittelevät HYYtä HYYn liiketoimintaa ja ennen kaikkea yliopistoa.
Olisi hienoa, jos HYYstä voitaisiin kehittää yhteiskunnallinen muutosvoima, joka ajaa tasa-arvoisempaa, avoimempaa ja ekologisempaa yhteiskuntaa. HYY voisi olla nykyistä enemmän keskustelunavaaja opiskelijaa koskevissa asioissa, esimerkiksi korkeakoulupolitiikassa. Se parantaisi opiskelijoiden asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Tätä HYY on myös historiallisesti ollut, mutta nykyisillä rakenteilla tähän tuskin päästään.
Maarialle:
"En oikein ymmärrä Anonyymin (onko heitä tässä threadissa useita vai yksi?) näkemystä siitä, että HYYssä poliittisten ryhmien edustajat olisivat jotenkin vähemmän kiinnostuneita ylioppilaskunta-asioista."
Täällä on useampia anonyymejä kommentoimassa. Jälkimmäinen palaa asiaan. Minä kuvittelen, että kyse on prioriteettieroista. En epäile etteikö edariin valittuja kaikkien ryhmien edustajia kiinnostaisi, mutta HYAL on mukana hallinnon opiskelijaedustajien valinnassa ja kouluttamisessa sekä yhteydenpidossa. Sitä kautta koen heidän olennaisemmaksi tahoksi yliopistoyhteisöä kuin poliittiset ryhmät.
Toinen syy, jonka jo mainitsin, on harrastejärjestöihin suhtautuminen. En ole kuullut tuntemieni poliittisten ryhmien edustajien vaalipuheissaan tai nähnyt heidän blogeissaan ajavan harrastejärjestöjen etua. Ne ovat minulle tärkeitä: kuulun aika moneen ja olen ollut yhtä perustamassakin.
Jos Maaria kuvittelet, että pelkään poliittista leimautumista, niin olet väärässä. Luen joka viikko Vihreää Lankaa yliopistolla ennen luentoja, tauoilla tai UniCafessa. Kyllä se puolueleima on jo opiskelijatovereiden mielestä otsassani.
Silti en äänestä HyViä ylioppilaskunnan vaaleissa. Arvostaisin, jos ette siksi haukkuisi meitä opiskelijapolitiikan kannalta sitoutumattomia ja muuten vihreitä opiskelijatovereita ymmärtämättömiksi, epävalveutuneiksi tai hölmöiksi. :)
Parahin anonyymi,
tehän teette sen itse.
Tokavikalle anonyymille... no ensinnäkin, tuo vika anonyymi sanoikin jo olennaisimman. Me kritisoimme tekoja ja päätöksiä, emme ihmisiä.
Minusta on aika outoa, jos yksi yksittäinen edustajistoryhmä on mukana hallopedien valinnassa, kun kyseessä ei kuitenkaan ole poliittisin perustein jaettavat paikat (HYAL ja Osakuntalainen unionihan ovat "poliittisia järjestöjä" HYYn järjestökategorioissa). Se tehtävä kuuluisi jättää aine- ja tiedekuntajärjestöille ja HYYn tehtäväksi hallopedien kouluttaminen ja neuvonta.
Mitä harrastusjärjestöihin tulee, niin kyllä HyVi tunnustaa myös niiden merkityksen. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa viime vuonna perustettu Helmut, jonka perustajajäseniin itsekin kuulun ja jossa on paljon hyviläisiä mukana. Helmutia on myös pystytty pyörittämään menestyksekkäästi käytännössä ilman rahaa, vain Vanhan Keskiviikko-klubeille on saatu Vanhalta rahaa esiintyjien kulukorvauksiin.
Mielestäni myös HyVin taistelu Uuden ylioppilastalon B-portaan säilymiseksi toimintataloudella on nimenomaan taistelua harrastus- ja pienempien järjestöjen puolesta. B-portaan kokoushuoneet ovat erinomainen järjestöpalvelu erityisesti sijaintinsa vuoksi ja ne ovat kovassa käytössä. B-portaassa on myös koti monella pienemmällä järjestöllä. Toki toivoisimme sinne myös kaikille HYYn jäsenille avointa tilaa, johon voisi mennä huilaamaan kaupungin melskeen keskellä, mutta se näyttää jäävän haaveeksi.
Harmillista, että HYYssä niin moni olisi valmis luopumaan B-portaan järjestötiloista!
T. Maaria (reilusti omalla nimellä)
- Helmut ry:n hallituksen jäsen
- Bio- ja ympäristötieteiden laitosjohtoryhmän jäsen 2004-2006
Maaria: On myös harmillista, että niin moni olisi valmis luopumaan Leppätaloon tulevista järjestötiloista. Paljon enemmänhän se järjestöihin vaikuttaa - myös niihin, jotka tällä hetkellä Uuden B-rapun tiloja käyttävät - koska kysymys on pienimilläänkin suuremmasta määrästä tiloja kuin yhdessä kerroksessa Uuden B-rappua.
Toki tällä hetkellä näyttää siltä, ettei B-rapun tiloistakaan pystytä järkevästi luopumaan, koska luopumassa ollaan jo Domman D-talon katutason järjestötiloista. Silti, jos pakko on, olisin ennemmin luopumassa B-rapun kuin Leppätalon tiloista, sillä niiden ulosvuokraaminen on kannattavampaa ja ne soveltuvat Leppätalon vartavasten HYYn käyttöön suunniteltuja tiloja huonommin järjestökäyttöön.
Lähetä kommentti