15. syyskuuta 2006

Pedofiilipuoluetta tarvitaan!

Hollannissa rekisteröitymään päästetystä, niin kutsutusta pedofiilipuolueesta (PNVD) on noussut valtava kohu. 82% prosenttia hollantilaisista haluaisi estää puolueen osallistumisen vaaleihin. Demokratian puolesta huolestuneena olen seurannut, kuinka kymmenettuhannet ja taas kymmenettuhannet ovat allekirjoittaneet puolueen kieltämistä kannattavia vetoomuksia. Pedofilian karmeudesta huolimatta näihin en suostunut nimeäni pistämään.

Ensinnäkin, mielekkäämpi ja demokratiaa kunnioittavampi nimitys puolueelle olisi pedofiliapuolue (ellei kerta Naapurillisen Rakkauden, Vapauden ja Diversiteetin puolue). Muistan elävästi vuoden 2001 parisuhdelakimielenosoituksen Eduskuntatalolla. Paikalle oli kerääntynyt kannattajamassojen lisäksi äänekäs kourallinen hihhu— uskonnollisia vastustajia. Heidän nähdäkseen "homolakia" kannattaakseen täytyi itsekin olla homo. Heteroiden oli syytä mennä koteihinsa.

Pedofiliapuolueeseen kohdistuu nyt samankaltaista, logiikaltaan julmaa retoriikkaa. Nimityksellä pedofiilipuolue ajettu asia, pedofilian laillistaminen, yhdistetään huoletta pedofiilisesti suuntautuneisiin, pedofiileihin. Vain pedofiili voi kannattaa seksin ikärajojen poistamista. Ja hei, tuo tyyppi sössöttää jotain siitä että pedofiilipuoluetta muka tarvitaan, se on varmaan itsekin pedo.

Kyllä, pedofilia on oksettavaa, epäinhimillistä ja väärin. Siltikään puolueen laillista perustamista ei todellisessa demokratiassa voi kieltää sillä perusteella, että sen ajama asia on meidän mielestämme väärä. Tämä olisi räikeästi vastoin demokratian perusajatuksia: mielipiteen vapautta ja mahdollisuutta sen poliittiseen ajamiseen. (Lienee syytä korostaa, että mielipiteen vapaus ja mielipiteen ilmaisun vapaus ovat eri asioita.) Demokratialle on ominaista kannustaa vakiintuneiden arvojen kyseenalaistamiseen – ei tukahduttaa sitä.

Kyllä kyllä, pedofilian laillistaminen olisi vastoin YK:n ihmisoikeuksien julistusta. Vaan kenellä sitten on valta ja mahdollisuus kyseenalaistaa nämä oikeudet ja päivittää niitä, suuntaan tai toiseen, ellei kansalaisten tukemilla poliittisilla tahoilla? Onko kenelläkään vapautta olla sitä mieltä että YK voi syöksyä sementtiin? Kieltämisen logiikalla esimerkiksi anarkistiset ryhmät ja kuolemantuomiota kannattavat poliittiset tahot olisi niin ikään putsattava pöydältä.

Sen sijaan puoluetta voi ja on syytä vastustaa sillä perusteella, että se toimisi mitä luultavimmin järjestäytyneen pedofilian foorumina sen laillistamista odottamatta. Adresseissa asia kuitenkin perustellaan toisin: pedofiiliviha ja -pelko jyräävät demokratian ajatuksen.

Poikkeusmenettelyn sijaan pedofilian promotoiminen ylipäätään voitaisiin kieltää lailla, jolloin PNVD:n täytyisi tyytyä kiellon poistamisen ajamiseen. Herää vain kysymys, olisiko kiellon kumoamisen puolesta argumentoiminen itsessään pedofilian promotoimista.

Pedofiliapuolue on näyttänyt tarpeellisuutensa. Ei ajamansa asian vuoksi, vaan ajetun asian räväkkyyden, toistaisen laillisuuden ja aiheutuneen vastustuksen laadun vuoksi. Tapahtumien kulku osoittaa, että kansan kuva demokratiasta ei ole kirkas. Haluammeko elää demokratiassa vai jossain joka vain kantaa sen nimeä?

1 kommentti:

markus k. kirjoitti...

Asiaa pohdittuani olen muuttanut näkökulmaani yllä mainitusta. On asioita, joista ei ole luvallista olla mitä mieltä tahansa – moraalisia rajanvetoja, jotka yhteiskunta määrittelee. Rajoja voi kyseenalaistaa, mutta todellakin, sananvapaus ei tärkeydessäänkään ole arvoista tärkein.